Kuukauden opiskelija: Jouni Londén

Olen Jouni Londén, 5-kymppinen savonlinnalainen.  Sovin mainiosti elokuun oppilaaksi, koska olen silloin kesäterässä koulussa.
Sain kesällä 2014 tiedotteen aikuislukiosta ja päätin ilmoittautua suunnilleen samalta istumalta. Tähtäimenä lukion läpäiseminen, mahdollisesti yo-tutkinto.  Silloinen työsuhdekin oli sopivasti päättymässä, joten aikaa oli sivistäytymiselle.
Koulunkäynti on tuttua nuoruudesta 13 vuoden ajalta.  Peruskoulun jälkeen menin parhaan kaverin imussa lukukaudeksi metsäkouluun.  Ei tullut Jounista metsäläistä, vaikka luonnostelusta tykkäänkin ja kuuseen opinnoissa kurkotan.  Myös Liiketaloudellinen Instituutti tuli nähtyä, virtaahan suvussa bisnesverta.  (Isä tosin kysyi asiakkaalta: ”saako antaa alennusta?”)  Myöhemmin ehkä haen korkeakouluun tai yliopistoon, jos parempaa tekemistä ei ilmene.
Työhistoria on kirjava: äänitteiden maahantuonti-markkinointi-myyntiä, musiikkipuolen freelancer-toimittamista mm. Ylelle ja lehtiin, henkilöavustusta jne.  Oikeaakin työtä – sellaista missä tulee hiki – on tullut tehtyä runsaasti.
Nyt kuitenkin kiinnostaa opiskelu.  Iltalukio on olemukseltaan aika tiukkaan ohjelmoitu, mikään suuri pohdiskelufoorumi se ei ole.  Jonkun verran sielläkin sentään vaihdetaan mielipiteitä (sinä otat minun ja minä sinun) ja tietoa irrelevanteistakin asioista, se on virkistävää.  Opet ovat kivoja.  Suosittelen kirjautumista, jos illoistasi puuttuu mielekästä tekemistä.  Vaativaa työtä tekevät varautukoot ponnistuksiin.  1. lukukauden perusteella kuitenkin näkisin, että ruudinkeksijä ei tarvitse olla selvitäkseen.  Maalaisjärjellä ja kaupunkilaisälyllä pötkii aika pitkälle.
Sanotaan, että työpaikan voi viedä, koulutusta ei.  Eikä oppi ojaan kaada – tai ehkä sitten, jos lukee ojankaivajaksi.