Kouluilla kerhotoimintaa jo lähes koko maassa

Koulujen kerhotoiminta on laajentunut kaikkialle Suomeen. Kerhoja on tänä syksynä käynnistynyt noin 12 000 ja niiden toimintaan osallistuu runsaat 200 000 lasta ja nuorta.

Manner-Suomen kunnista 85 % osallistuu koulun kerhotoiminnan kehittämiseen. Näissä kunnissa asuu 95 % Suomen väestöstä. Kerhotoimintaa toteuttaa kolme neljästä mukana olevien perusopetuksen järjestäjien koulusta.

Opetushallitus on jakanut valtion erityisavustusta perusopetuksen järjestäjille kerhotoiminnan kehittämiseen yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Avustuksia jaettiin viime lukuvuonna 5,7 miljoonaa ja lukuvuodelle 2009 – 2010 on käytettävissä 7 miljoonaa euroa. Opetuksen järjestäjät ovat lisäksi panostaneet kerhotoimintaan omista resursseistaan yli 4,3 miljoonaa euroa. Näin kerhotoimintaa on kehitetty ja kehitetään yli 17 miljoonalla eurolla kunnissa ja yksityisten opetuksen järjestäjien kouluissa vuosien 2008 – 2010 aikana.

Erityisavustus on jaettu opetuksen järjestäjille laadullisten ja määrällisten kriteerien mukaan. Avustuspäätöksen jälkeen opetuksen järjestäjät ovat täsmentäneet suunnitelmiaan vastaamaan rahoitusta. Erityisavustukset on nähty välttämättömäksi keinoksi varmistaa toiminnan jatkuvuus nykyisessä taloustilanteessa.

Kerhotoiminta saa järjestäjiltä ja osallistujilta runsaasti positiivista palautetta ja se koetaan tärkeäksi linkiksi kodin ja koulun yhteistyössä. Kerhotoiminnan kautta on löydetty harrastusmahdollisuuksia erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille ja niille, joilla ei ole aiemmin ollut omia harrastuksia.

Kerhotoiminnan verkottuminen järjestösektorin, vanhempien ja muiden kunnallisten toimijoiden kanssa on hyvässä vauhdissa, mutta vaatii toiminnalta vakautta. Kunnissa on halua ankkuroida toiminta osaksi kunnan perusopetuksen normaalia työtä, ja säännöllinen itsearviointi on kunnissa vakiinnutettu kerhotoiminnan toimintamalliksi. Toimivan yhteistyön synnyttäminen vaatii merkityt resurssit ja aikaa yhteistyökäytäntöjen luomiseen sidosryhmien kanssa.


Kerhonohjaajista 85 % on päteviä opettajia. Ohjaajina toimivat myös koulunkäyntiavustajat, nuoriso-ohjaajat ja nuorisotyöntekijät sekä vanhemmat. Noin joka kymmenes kerho pyörii järjestöjen omien kerhonohjaajien voimin.

Kerhotoiminnan suunnittelussa Opetushallitus painottaa toiminnan laatua, pitkäjänteisyyttä ja monipuolisuutta, yhteistyötä oppilaiden huoltajien kanssa, erityisryhmien huomioonottamista sekä opetuksen järjestäjien yhteistyötä järjestökentän kanssa.

Suurin osa kerhoista on edelleen liikunta- ja urheilukerhoja, musiikki, käsityö- ja askartelukerhoja. Seuraavina tulevat kokki- ja kotitalouskerhot, ilmaisu- ja näytelmäkerhot, kielten kerhot, kuvataidekerhot sekä luonto- ja retkeilykerhot. Kerhojen suunnittelun perustana on käytetty oppilas- ja huoltajakyselyjä, joiden pohjalta tarjontaa on suunniteltu.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus
P. 040 348 7745, sähköposti riitta.rajala@oph.fi