Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma valmis toteutettavaksi

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla nostetaan opettajien valmiutta käyttää tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvia palveluja, parannetaan yhteyksiä, laitteita ja oppimateriaaleja sekä kehitetään koulujen ja yritysten kumppanuutta. Opetushallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä tilaisuudessa Viikin Normaalikoululla 23.3. puolueiden kansanedustajaehdokkaat keskustelivat Kansallisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman jalkauttamisesta.

Keskustelutilaisuus ja siihen liittyvät kommenttipuheenvuorot on tallennettu videoille, jotka avautuvat Opetushallituksen EDU.fi -verkkopalvelussa: EDU.fi - Tehtävä Suomelle.

Viime vuoden lopulla julkistetun suunnitelman mukaan tarkoituksena on mm.

  • perustaa valtakunnallinen opetuksen tietopalvelu, joka sisältäisi verkkopohjaiset alustavaihtoehdot ja oppimisympäristöt, työvälineet, opetussuunnitelmat ja linkit materiaalipankkeihin
  • varmistaa oppilaille varmistetaan riittävät valmiudet toimia verkossa
  • koota sähköiset oppimateriaalit yhteen edu.fi -hakupalveluun, joka olisi sekä opettajien että oppilaiden käytössä
  • asettaa sähköisille oppimateriaaleille sama arvonlisävero kuin painetuille materiaaleille
  • varustaa koulujen opetustilat valokuituyhteyksillä valtion, opetuksen järjestäjien ja yritysten yhteistyönä
  • ajanmukaistaa opettajankoulutuslaitosten tutkintovaatimukset mediakasvatuksen ja TVT:n käytön osalta sekä lisätä opettajien täydennyskoulutukseen TVT:n opetuskäytön ja verkostoyhteistyön opetusta.

Missä olemme nyt?

  • Koulujen väliset erot tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ovat edelleen erittäin suuria. Osassa kouluista tietokoneet ja verkkoyhteydet ovat normaali osa jokapäiväistä koulutyötä, osassa kouluista ollaan aivan alussa.
  • Laitteiden tasossa ja määrissä on suuria eroja. Osalla oppilaista on tarvittaessa käytettävissään henkilökohtainen tietokone, joissakin kouluissa on yksi tietokone yli neljääkymmentä oppilasta kohden.
  • Opettajien peruskoulutuksessa tieto- ja viestintätekniikka ja sen tarjoamat pedagogiset mahdollisuudet eivät ole riittävän huomion kohteena.
  • Koulun toimintakulttuuri ei vielä tällä hetkellä vastaa nuorten erilaisia oppimistyylejä. Monelle nuorelle visuaalisuus ja esimerkiksi videokerronta on luontevampi tapa oppia kuin kirjan lukeminen.
  • Suomessa ei ole kattavaa tarjontaa sähköisistä oppimateriaaleista. Valtaosa käytössä olevista oppimateriaaleista on edelleen painettuja teksti- ja työkirjoja.

Miksi oppilaat tarvitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa?

  • Kyse on viime kädessä oppilaiden tasa-arvosta: jokaisella oppilaalla on oikeus saada jatko-opintojen ja työelämän edellyttämät tietoyhteiskunnan perustiedot ja -taidot jo perusopetuksessa.
  • Digitaalinen lukutaito voidaan nostaa jo perinteisen lukutaidon rinnalle. Se on tulevaisuuden kansalaisen avaintaito, joka tukee tiedonhankinnan ja – hallinnan kehittymistä ja erityisesti mediataitojen oppimista.
  • Työnteko on muuttumassa entistä enemmän yhteisölliseksi. Työtä tehdään sekä lähipiirissä että eri puolilla maailmaa olevien työtovereiden kanssa. Yhteistyön taitoja tulee harjoitella eri tavoin jo kouluissa.
  • Koulun lähiympäristön lisäksi tieto- ja viestintätekniikka tuo kaikkien ulottuville kaukaisetkin oppimisympäristöt, kulttuurilaitokset ja luontokohteet. Se mahdollistaa päivittäisen yhteistyön jopa toisella mantereella olevan ystävyysluokan oppilaiden kanssa.

Mitä pitää tehdä suunnitelman toteuttamiseksi?

  • On kehitettävä systemaattisesti koko koulutusjärjestelmää. Otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, jotka lisäävät opiskelun joustavuutta ja helpottavat koulun arkea.
  • On edistettävä oppimisen tutkimusta eri tieteenalojen näkökulmasta.
  • Tarvitaan pedagogisia malleja tukemaan lasten ja nuorten oppimista sekä auttamaan opettajaa työssään. Oppilas on aktiivinen toimija ja tutkija, opettajan valitsemilla menetelmillä voidaan parantaa oppimisen mielekkyyttä ja laatua.
  • Kaikilla kouluilla tulee olla ajanmukainen ja opetuksen käyttöön soveltuva tieto- ja viestintätekninen varustus. Koulujen teknisten ratkaisujen tulee olla laadukkaita, keskenään yhteensopivia ja kustannustehokkaita.
  • Teknisen ja pedagogisen tukijärjestelmän avulla varmistetaan opettajille oikea-aikainen tuki.
  • Oppilailla tulee käytettävissään olla koko opetussuunnitelman kattava tarjonta innovatiivista ja laadukasta e-oppimateriaalia. E-oppimateriaaleissa hyödynnetään erityisesti pelejä ja simulaatioita.
  • E-oppimateriaalin arvonlisäkohtelu tulee saattaa samalle tasolle kuin painetun oppimateriaalin. Tällä hetkellä e-oppimateriaalin arvonlisävero on 23 prosenttia, painetun materiaalin 9 prosenttia.
  • Oppilaille luodaan henkilökohtaisia oppimispolkuja erilaisten oppimistyylien mukaisesti. Oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan ja oppimisvaikeudet tunnistetaan mahdollisimman varhain.
  • Kouluihin tarvitaan uusia käytänteitä oppilasarviointiin (mm. esitykset tietotekniikan hyödyntämisestä ylioppilaskirjoituksissa).
  • Jokaisen opettajaksi opiskelevan tulee saada riittävät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot jo peruskoulutuksessa ja mahdollisuus syventää niitä täydennyskoulutuksessa.
  • Koulun toimintakulttuuria tulee kehittää ottamalla käyttöön uusia menetelmiä kodin ja koulun yhteistyössä. Vertaistukijärjestelmää kehitetään luontevaksi osaksi koulun arkipäivää.

Paljonko tämä maksaa?

Toimenpiteiden laajentaminen koko suomalaiseen perusopetukseen tulee maksamaan vuosina 2011-2015 arviolta 397 miljoonaa euroa. Laskelma sisältää laitteet, yhteydet, palvelut, opettajien perus- ja täydennys-koulutuksen, tutkimuksen ja jatkokehittämisen, arviointi ja seurantajärjestelmän sekä e-oppimateriaaleja. Kustannuksista laitteiden osuus olisi 182 miljoonaa ja palvelujen 112 miljoonaa.

Lisätietoja

pääjohtaja Timo Lankinen, Opetushallitus, puh. 040 348 7154
opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä, Opetushallitus, puh. 040 348 7702
opetusneuvos Merja Lehtonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 09 160 77355
neuvotteleva virkamies Aleksandra Partanen, liikenne- ja viestintäministeriö, puh. 09 160 28671 tai 040 505 6124

 

Lähde: http://www.oph.fi