Lapsen oikeus kasvatukseen

Lapsen oikeuksien päivä puhuu myönteisen kasvatuksen puolesta: kasvata ilolla ja arvovallalla, ei väkivallalla.

Päivän teemat on koottu esitteeseen Kasvata ilolla. Se vetää kasvatuksen uutta linjaa seuraavilla kiteytyksillä:

• Aikaa kasvatukseen – Kasvatus on lapsen kohtaamista. Kun voit valita, valitse aikaa lapselle.
• Jokainen kasvattaa esimerkillään – Kasvatus on aikuisten yhteistä kumppanuutta. Vanhempia ei saa jättää yksin kasvatustehtävässään.
• Lapsella on oikeus hyvään kasvatukseen – myös kotona. Hyvä kotikasvatus syntyy myönteisestä ja kuuntelevasta ilmapiiristä.
• Kasvata arvovallalla, ei väkivallalla! – Oikeus väkivallattomaan elämään kuuluu jokaiselle.
• Kehu lapsi päivässä! – Kun opettelee huomaamaan lapsessa hyviä, kehuttavia ominaisuuksia, altistuu itsekin positiiviselle muutokselle.
• Lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia – YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia. Lapsen ihmisoikeudet eivät siirrä aikuisten valtaa tai vastuuta lapsille.

Esite löytyy Lastensuojelun Keskusliiton sivustolta. Sen ovat tuottaneet Lastensuojelun Keskusliitto, Kuntaliitto, Lapsiasiavaltuutettu, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi, PTK – Poikien ja tyttöjen keskus, Suomen Lasten Parlamentti, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Suomen UNICEF ja Suomen Vanhempainliitto. Esitteen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Viikon tapahtumia

Suomen UNICEF kampanjoi lapsen oikeuksien puolesta ja kuritusväkivaltaa vastaan. Maanlaajuinen Kuritus ei kasvata -kampanja näkyy TV:ssä, elokuvateattereissa, kaduilla ja verkossa kampanjavideoissa ja mainoksissa 14.–27. marraskuuta. Kampanja tarjoaa aiheelle oman keskustelufoorumin Vauva-lehden verkkosivuilla, jossa asiantuntijapaneeli käsittelee aihetta keskiviikkona 16.11. klo 10–16.

Suomen Lasten Parlamentti kokoontuu täysistuntoon Tampere-talolle 14.–15.11.2011. Mukana istunnossa ovat kautensa päättävät sekä uuden kauden edustajat.

Lasten terveyskäräjät kysyy torstaina 16.11. klo 9.30–15 Eduskunnan Pikkuparlamentissa, onko kasvatus tänään mahdoton tehtävä. Lasten terveysfoorumi ja eduskunnan lapsen puolesta -ryhmä kutsuvat keskusteluun eri alojen ammattilaisia, kehittäjiä, kouluttajia, päättäjiä, järjestöväkeä ja toimittajia.

Plan Suomen Lastenhallitus järjestää yläkouluikäisille workshopin lapsen oikeuksista ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta 14.–16.11. toimintakeskus Hapessa. Lastenhallituksen nuoret vastaavat kysymyksiin lapsen oikeuksista virtuaaliyhteisö Habbo Hotelissa keskiviikkona 16.11. kello 16.00. Lastenhallituksen 10-vuotisjuhlaa vietetään Kulttuuriareena Gloriassa yli 400 koululaisen voimin 17.11. klo 12.30–15.00.

Lisää tapahtumia Facebookissa

Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta YK: lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen vuosipäivänä. Suomessa vuonna 1991 voimaan tullut sopimus velvoittaa valtioita tiedottamaan lasten oikeuksista niin lapsille kuin aikuisille. Myös järjestöt ja lapsiasiavaltuutettu arvioivat ja edistävät sopimuksen toteutumista ja tunnetuksi tekemistä.

Lisätietoja

Lapsiasiavaltuutettu  Maria Kaisa Aula, puh. 050 530 9697,
Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF, puh. 040 545 4837,
Viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen, Lastensuojelun Keskusliitto, puh. 050 365 1533,
Opetusneuvos Ritva Järvinen, Opetushallitus, puh. 040 348 7337,

KUVA: Antero Aaltonen

Uusi hallitusohjelma korostaa kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä. – Hallitusohjelman mukaisesti koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan tällä hallituskaudella. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus henkiseen ja sivistykselliseen kasvuun, toteaa opetusministeri Jukka Gustafsson. Opetusministeri Gustafsson toimii Kodin ja Koulu Päivän suojelijana.

Virallisen tervehdyksen Kodin ja Koulun Päivälle lähettää Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Kodin ja Koulun Päivän tärkein tavoite on lapsen oppimisen ja kasvatuksen tukeminen. Parhaiten tavoite saavutetaan kasvatusvastuuta jakavien aikuisten keskinäistä yhteistyötä vahvistamalla. Kodin ja Koulun Päivänä tarkoitus on järjestää myönteisiä kohtaamisia opettajien, vanhempien ja oppilaiden välille, sekä nostaa esiin yhteisiä, lapsen kasvua ja hyvinvointia edistäviä tavoitteita.

Meidän koulu

Koulut voivat toteuttaa Kodin ja Koulun Päivää vapaasti omien paikallisten tarpeiden pohjalta. Päivää voidaan viettää jo entuudestaan tuttuun tapaan, tai ideoimalla uusia yhteistyömuotoja koulun ja kotiväen keskuudessa. Monissa kouluissa päivän suunnittelu ja toteutus tehdäänkin yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa. Myös lasten osallistuminen yhteisen päivän toteutuksessa on tärkeää. Teemapäivän taustaorganisaatiot tarjoavat suunnittelun pohjaksi ideoita ja materiaalia, ja kokoavat hyviä käytänteitä kaikkien käyttöön.

Mukaan ilmoittautuneet koulut on listattu teemapäivän verkkosivuille, josta on luettavissa myös tasavallan presidentin tervehdys Kodin ja Koulun Päivälle torstaina 15.9. Teemapäivän ruotsinkielinen sivusto on Förbundet Hem och Skolan i Finland -yhdistyksen kotisivulla.

Kutsu teemapäivän viettoon lähetettiin kaikkiin Suomen peruskouluihin huhtikuussa 2011. Teemapäivän taustalla ovat Opetushallitus, Suomen Rehtorit ry, Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland.

Lisätietoja:
Opetushallitus, opetusneuvos Ritva Järvinen, 040 348 7337
Suomen Rehtorit ry, varapuheenjohtaja Jukka Kuittinen, 050 559 6969
Suomen Vanhempainliitto, toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila, 050 544 3757
Förbundet Hem och Skola i Finland, verksamhetsledare Micaela Romantschuk, 050 336 2016

Lähde: www.oph.fi

Koulujen alkaessa Norjan tragediasta on kulunut kolmisen viikkoa. Tapahtuma on herättänyt paljon myötätuntoa ja asiaan liittyvää pohdintaa myös lasten ja nuorten keskuudessa. Kunnissa ja kouluissa linjataan yhdessä, miten asiaa oppilaitten kanssa mahdollisesti käsitellään. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden ikäkausi ja oma tarve käsitellä asiaa, oppilailta itseltään tulevat kysymykset sekä käsittelyn asettuminen luonteviin opiskeluyhteyksiin. Keskeistä on oppilaiden turvallisuuden tunteen vahvistaminen; osalla oppilaista saattaa olla tarvetta myös oppilashuollon henkilöstön tarjoamaan tukeen.

Opetushallitus kiinnittää huomiota siihen, että esiopetuksessa ja kaikissa perusopetusta antavissa kouluissa siirrytään 1.8.2011 lukien noudattamaan 2.12.2010 (esiopetus) ja 29.10.2010 (perusopetus) vahvistettuja opetussuunnitelman perusteita. Esi- ja perusopetuksen perusteet uudistettiin lainsäädännön muutosten mukaisesti erityisesti oppimisen ja koulunkäynnin tukea käsittelevien lukujen osalta. Nämä luvut ohjaavat nyt aiempaa tarkemmin myös kouluissa toteutettavaa kriisityötä ja auttavat toimimaan yhdessä pohdittujen linjausten mukaisesti.

Kouluilla on suuri merkitys ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja tuen antamisessa sekä ennaltaehkäisevässä työssä. Kaikkien oppiaineiden yhteistyönä ja aihekokonaisuuksien opetuksessa on mahdollista vahvistaa muun muassa vastuullisuuden ja yhdessä toimimisen taitoja sekä oppilaiden mediataitoja ja valmiuksia kohdata internetin haasteita. Yhteistyö kotien kanssa on tässä erityisen tärkeää.

Materiaalia koulujen kriisityön tueksi Opetushallituksen sivuilla:

Muualla tapahtuneen kriisin käsittely
Kriisitilanteisiin varautuminen
Oppilas- ja opiskelijahuollon sivut EDU.fissä

THL:n tuottamaa materiaalia traumaattisten tilanteiden käsittelyyn kouluissa ja oppilaitoksissa

Nuorempi ottaa mallia – kaikessa

”Vähän nolottaa ajaa kypärä päässä, kun yläkoululaisia tulee vastaan.
Toisaalta – olis sekin kyllä noloa, jos mulla ei oliskaan kypärää, kun oma kummioppilas tulee vastaan.”
-Kuudesluokkalainen tyttö-

Opetushallitus järjestää liikenneturvallisuusviikon 12.–16.9.2011 yhteistyössä liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston kanssa. Teemaviikko kannustaa opettajia ottamaan esille liikenneturvallisuusteemoja läpi kouluvuoden opetustyössä ja koulun arjessa. Mukaan kutsutaan kaikki kouluasteet esiopetuksesta lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin saakka.

Liikennekasvatuksen tavoitteena kaikilla kouluasteilla on liikennekäyttäytymistä ja -turvallisuutta edistävien taitojen, tietojen ja asenteiden kehittäminen. Suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan ikä, liikenneympäristö, oppilaiden kokemukset, liikkumistarpeet ja yksilölliset taidot. Oppilaan ominaisuuksien ja taitojen kehittyessä sisältöä rakennetaan aiemmin opittujen asioiden pohjalle.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, myös liikenteessä

Turvallisia toimintatapoja opetetaan niin kotona kuin koulussa. Varmimmin turvalliset tavat omaksutaan, kun ympäristö omalla esimerkillään ja käytöksellään tukee turvallista toimintaa.

Pienemmät oppilaat ottavat koulussa aikuisten lisäksi mallia isommilta oppilailta. Isompia oppilaita voidaan käyttää koulun liikennekasvatuksessa tukena ja malleina pienemmille oppilaille. Opetetaan isoille ensiksi asia ja myöhemmin käytetään heidän osaamistaan pienempien opettamisessa.

Liikennekasvatus on parhaimmillaan pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Siirryttäessä koulusta tai koulumuodosta toiseen liikenteen turvallisten toimintatapojen tulisi säilyä.

Tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa jokaista arkipäivää

Videossa esitellään muutamia käytännön esimerkkejä siitä, miten kosketustaulua ja tietokoneita voi hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa yhdessä oppilaiden kanssa.

Opetushallitus on tuoreessa tilannekatsauksessaan tarkastellut TVT:n vaikutuksia oppimistuloksiin, oppimiseen, opettamiseen ja opiskelumotivaatioon. Tilannekatsauksessa käsitellään myös laitekantaa, digitaalista oppimateriaalia, tietokonepohjaista arviointia, sosiaalista mediaa ja etäopetusta. Tarkastelu perustuu aiempiin tutkimuksiin ja tilastoihin.

Vaikka tutkimukset antavat TVT:n vaikutuksista ja hyödyistä osin ristiriitaisen kuvan, on sillä yleisesti ottaen havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. TVT on esimerkiksi parantanut oppimistuloksia ja antanut lisämotivaatiota sekä opettamiseen että oppimiseen. Tietokonepohjaisen arvioinnin (e-arviointi) lisääntyminen voi myös tehostaa opetusta, sillä se vähentää opettajan työn teknisiä ja manuaalisia vaiheita.

TVT:n myönteisiä vaikutuksia himmentävät kuitenkin siihen edelleen liittyvät negatiiviset tuntemukset. Ne näyttävät olevan yleisempiä juuri suomalaisten opettajien keskuudessa, verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

TVT:n käyttö kouluissa on edelleen selvästi vähäisempää opetuskäytössä verrattuna hallintokäyttöön. Esteinä opetuskäytön lisäämiselle nähdään erityisesti opettajien aikapula, mutta myös puutteellinen osaaminen sekä teknisesti pätevän henkilöstön puute.

Suomessa digitaalisen oppimateriaalin tarjonta on ollut vähäistä verrattuna muihin pienenkielialueen maihin. Ongelma on myös TVT:n käyttöön liittyvä eriytymiskehitys laitekannassa ja opetuskäytön laajuudessa niin kuntien kuin koulujenkin välillä.

Kaiken kaikkiaan TVT:n vahvistaminen opetuskäytössä edellyttää pedagogisten ja didaktisten toimintatapojen kehittämistä ja levittämistä. Tieto- ja viestintätekniikan mielekäs pedagoginen opetuskäyttö on myös tasa-arvokysymys. Jokaisella on oltava oikeus oppia tasa-arvoisesti TVT:n perustiedot ja -osaaminen perusopetuksen aikana tulevaa työelämää ja jatko-opintoja varten.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kari Nyyssölä 040 348 7819, 
Erityisasiantuntija Riku Honkasalo 040 348 7190,
Opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä 040 348 7702,

Opetushallituksen julkaisu:
Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä – Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu 2011. Muistiot 2011:2.

Lähde:www.oph.fi

Opetushallituksen arvion mukaan perusopetuksen päättötodistuksen saa tänä keväänä 63 500 oppilasta, mikä on noin 1 500 vähemmän kuin vuonna 2009. Ruotsinkielisen perusopetuksen suorittaneita on noin 4 000.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintoja suoritetaan kaikkiaan 67 200. Ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaa noin 2 400 opiskelijaa.

Syksyllä perusopetuksen aloittavien määräksi arvioidaan 59 000 lasta, mikä on yli 2 000 enemmän kuin vuonna 2009.

Lukuvuosi 2011-2012

Lukuvuoden 2011-2012 syyslukukausi käynnistyy 9.-16. elokuuta välisenä aikana. Lukuvuosi päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 2. kesäkuuta 2012.

Peruskoulut ja lukiot aloittavat syyslukukauden useissa kunnissa viikolla 32, mutta yleisimmin 16.8. Lapissa koulutyö alkaa jo 9.8.; Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella 11.8.; Helsingissä, Turussa ja Joensuussa 16.8.

Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten työvuosi noudattelee lukioiden työaikoja. Ammattikorkeakouluissa opetus käynnistyy vasta elo-syyskuun vaihteessa, kuten myös useimmissa aikuislukioissa.

Kaikissa kouluissa pidetään syyslomaa lokakuun loppupuoliskolla. Syysloman pituus vaihtelee kahdesta päivästä viikkoon. Esimerkiksi Helsingin kouluissa on kahden päivän syysloma 13. -14.10., Pohjois-Karjalan ja Lapin koululaiset pitävät lomaa viikon 42 ja Oulun koululaiset viikon 43.

Yhteinen lomapäivä on itsenäisyyspäivä tiistaina 6.12.2011.

Joululoma alkaa 23. joulukuuta ja loppuu 9. tammikuuta 2012.

Talvilomat vuonna 2012 pidetään vakiintuneeseen tapaan alueittain porrastetusti viikoilla 8, 9, ja 10. Viikolla 8 lomailevat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan koulut. Viikolla 9 ovat vuorossa Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala. Viikko 10 on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Suomen ja Lapin koululaisten lomaviikko.

Juhlapyhävapaat ovat loppiainen perjantaina 6.1., pääsiäinen 5.-9.4. ja helatorstai 17.5.2012.

Lukuvuoden 2011-2012 työ- ja loma-ajat perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammattikoulutuksessa on vahvistettu kunnissa alkuvuoden aikana. Ne voi tarkistaa kaupunkien ja kuntien verkkosivuilta.

Lähde: www.oph.fi