Slide1
SLIDE1
PreviousNext

Kerimäen koulun lukuvuositiedote lv 2021-2022

KERIMÄEN KOULUN LUKUVUOSITIEDOTE

lv 2021-2022

 

YHTEYSTIEDOT

rehtori
Sarri Aalto, 044 417 5140
apulaisrehtori
Juho Haatanen, 044 417 5139
koulusihteeri
Marjatta Sistonen, 044 417 5142
opinto-ohjaaja
Satu Hytinkoski, 044 417 5144
A-koulun opettajainhuone:
044 417 5131
B-koulun opettajainhuone:
044 417 5141
erityisopettaja
Riitta Herttuainen, 044 417 5133
erityisopettaja
Eero Welin, 044 4175 146
sosiaaliohjaaja
Heli Vepsäläinen, 044 417 2384
ruokapalvelun esimies
Tiina Silvennoinen: 044 417 5145
huoltomiehet SOL:
Eero Sallinen, 040 9224647
siistijät:
044 417 5147
kouluterveydenhoitaja
Anna-Kaisa Pulkkinen, 044 417 2346
koulupsykologi
Teija Paananen: 044 4174218, puhelinaika pe klo 10 – 11.30
teknisentyön luokka
Juho Haatanen, 044 417 5135
tekstiilityön luokka
Miia Hanikka-Kuutti, 044 417 5132
opetuskeittiö
Sonja Nokelainen, 044 417 5134
kuvataiteen luokka
Tuomas Järvinen, Tarja Könönen, 044 417 5149

Koulun kotisivut: http://edu.savonlinnaseutu.fi/kerimaenyhtenaiskoulu/

Wilma: https://wilma.savonlinna.fi

Käyntiosoite:

Kerimäen koulu
Koulutie 2-4
58200 Kerimäki

 

Rehtorin terveyhdys

 

Hyvää alkavaa lukuvuotta!

Tänä lukuvuonna Kerimäen koulussa opiskelee 341 oppilasta, alakoulussa 199 ja yläkoulussa 142, joten koulumme on oikein mukavan kokoinen yhtenäiskouluksi! Meitä opettajia ja ohjaajia on yhteensä 36, suurin osa koulumme oppilaille jo tuttuja, mutta jonkin verran meillä on myös uusia työntekijöitä. Toivottavasti kaikki ovat levänneet kunnolla loman aikana ja voimme reippaina aloittaa taas uuden lukuvuoden!

Tämän vuoden pääteemana monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa on yhteisöllisyys, jonka merkitys on nyt korona-aikana korostunut. Yhteisöllisyys tarkoittaa ihmisten välistä yhteistyötä, yhdessä olemista ja tekemistä sekä yhteisön jäsenenä toimimista. Jotta jokainen meistä voisi tuntea olevansa hyväksytty yhteisön jäsen, voisi tuntea olonsa turvalliseksi, voisi luottaa toisiin ihmisiin ja saisi hyvää vuorovaikutusta osakseen, on meidän kaikkien toiminta hyvin tärkeässä asemassa tässä yhteisössä.

Kun puhumme toisillemme arvostavasti, kunnioittavasti sekä ystävällisesti, yhteistyön tekeminen on mutkatonta ja mukavaa kouluyhteisössämme. Puhumme siis hyvistä käytöstavoista ja asiallisesta kielenkäytöstä. Myönteinen ajattelu ja muiden kunnioittaminen, hyvien tapojen ottaminen osaksi jokaista hetkeä, pienet sanat kuten anteeksi, kiitos, päivää – kaikki ne lisäävät hyvinvointia, viihtymistä ja välittämistä koulussa ja kotona sekä lisäävät yhteisöllisyyttä.

Hyvät tavat kaunistavat

Hyvät tavat perustuvat toisten ihmisten kunnioittaminen kaikissa kohtaamisissa. Kohtelias käytös, sujuva vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat toisen ihmisen kunnioittamista. On  myös tärkeää, että ymmärtää itseään ja osaa tulkita omaa käytöstään.

Koululaisista kasvaa ennen pitkää jäseniä yhteiskuntaan, joka koostuu erilaisista ja eri kulttuureista tulevista ihmisistä sekä uudenlaisista työskentelytavoista. Maailman yhdentyessä nuorten aikuisten täytyy osata sopeutua muutoksiin. Ymmärrys tapakulttuurin merkityksestä ja halu sekä taito soveltaa oppimaansa käytäntöön antavat hyvät eväät tälle sopeutumiselle.

Hyvät tavat eivät synny pakosta, vaan halusta. Ystävällisten ajatusten ilmaiseminen ja hyvätapaisuus ovat taitoja, jotka kaikki osaavat ja johon kaikki pystyvät, mikäli vain halua riittää.

Kodin ja koulun yhteistyöstä voimaa tapakasvatukseen

Kodin ja koulun yhteistyö on tapakasvatuksessa – kuten muussakin kasvatustyössä – ensiarvoisen tärkeää. Tapakasvatus on aloitettu jo varhaisessa vaiheessa kotona. Koulussa sitten syvennämme tietoisuutta ja taitoja tapakasvatuksessa. Kun lapsi tai nuori saa samanlaisia viestejä sekä kotoa että koulusta, niiden merkitys ja teho vahvistuvat. Yhteiset arvot ja normit auttavat jäsentämään ympäröivää maailmaa.

Menestyjä osaa käyttäytyä

Tapakasvatus on lapsen oikeus ja hyvät tavat ovat osa hyvinvoivan lapsen arjen taitoja. Hyvät ja yhtenäiset käytöstavat ovat perusedellytys toimivalle vuorovaikutukselle, jossa luodaan turvallisuutta ja luottamusta toiseen ihmiseen sekä yhteisöön, jossa elää.

Opimme paljon tietoa ja taitoja, joita tarvitsemme menestyäksemme. Mutta yksin tieto ei tänä päivänä ole tae menestykselle. Ympäröivässä yhteiskunnassamme tarvitsemme hyvin paljon vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä hyviä käytöstapoja, sydämen sivistystä, elämässä onnistumiseen.
Kohteliaan ja toiset huomioivan ihmisen kanssa on mukava olla tekemisissä. Ne osoittavat yksilön taitoa ottaa muut huomioon, halua ymmärtää ympäristöään ja kykyä hallita omaa elämäänsä.

Hyvät tavat eivät siis vain kaunista, vaan ovat käyntikorttimme kaikkialla.

Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvätapaista lukuvuotta koko kouluyhteisöllemme sekä kotiväelle!

 

Rehtori Sarri Aalto

 

 

KOULUN henkilökunta

henkilökunnan sähköpostiosoitteet:  etunimi.sukunimi@savonlinna.fi

Opettajat luokat 1-6:

Aalto Sarri, kuvataide, uskonto

Herttuainen Pirkko, pienryhmä, 1E, 2E, 3E, 4F,  0444175163
Herttuainen Riitta, laaja-alainen erityisopetus, 044 417 5133
Honkanen Juha-Pekka, 3. luokka, 0505912829

Huhta Virpi, 3A-4A luokka
Hämäläinen Mirja, 1. luokka

Huuskonen Johanna, englanti

Innanen Iiris, ruotsi, englanti
Kammonen Mika, 5. luokka, 050384 8942
Karttunen Arja, 5A ja 6A. luokka, 0505358484
Laakkonen Martti, 6B.luokka 11.8-31.8.2021 sekä kevätlukukausi 2022
Laukkanen Noora, 2. luokka

Liukkonen Hanne, 4.luokka 22.12.2021 saakka
Metsälä Kaisa, pienryhmä, 4E, 5E, 6E, 7F, 0444175130

Toikka Mirva, 6B luokka 1.9-22.12.2021
Toiviainen Pia, pienryhmä  7E, 8E, 9E,
Ursin Anne, 1A-2A luokka, 0447512470
Viitanen Sanna-Kaisa, 6C luokka

Opettajat luokat 7-9:
Haatanen Juho, liikunta, käsityö, tekninentyö, LO 9A
Hanikka-Kuutti Miia, käsityö, tekstiilityö, matematiikka, LO 7B
Hassinen Päivi, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto

Honkanen Juha-Pekka, liikunta, musiikki

Huhta Virpi, uskonto
Huuskonen Johanna, englanti

Hytinkoski Satu, opinto-ohjaus

Järvinen Tuomas, kuvataide 1.2.2022 saakka

Kammonen Mika, musiikki
Karvonen Irina, uskonto ort.
Könönen Tarja, kuvataide 2.2.2022 alkaen

Laukkanen Noora, uskonto

Lievonen Siiri, biologia, maantiede

Liukku Marita, kemia, fysiikka, LO 7A
Louhi Salla, kotitalous, terveystieto
Pulkka Anneli, äidinkieli ja kirjallisuus, LO 8A
Ronkanen Kaisa matematiikka, fysiikka, kemia, LO 8B

Viitanen Sanna-Kaisa, liikunta
Welin Eero, erityisopetus

Koulunkäynninohjaajat:

Dyster Anne

Hämäläinen Kirsti
Kainulainen Nina
Kohtala Tanja
Kosonen Heini

Käyhkö Mari
Saunila Juha
Tunturila Pia

Vihavainen Mira

 

 

KOULUN TYÖ- JA LOMA-AJAT

 

1.jakso 11.8-15.10.2021

2.jakso 18.10-22.12.2021

3.jakso 10.1-18.3.2022

4.jakso 19.3-4.6.2022

 

Syysloma vko 43 25.-31.10.2021

Itsenäisyyspäivä 6.12.2021

Joulukirkko ja todistustenjako 22.12.2021, joululoma 23.12.2021-9.1.2022

6.1.2022 Loppiainen

Talviloma vko 9 28.2-6.3.2022

Pääsiäisloma 15.4-18.4.2022

Helatorstai 26.5.2022

La 4.6.2022 koulun päätöspäivä ja todistustenjako

 

Oppituntien alkamis- ja päättymisajat

 

YLÄKOULU ALAKOULU
1. 8.00-8.45 oppitunti 

välitunti 15min

8.00-8.45 oppitunti 

välitunti 15min

2. 9.00 – 9.45 oppitunti 

välitunti 15min

ti ja to oppitunnit 8.00-9.30 ja pitkä välitunti 9.30-10.00

9.00 – 9.45 oppitunti 

välitunti 15min

3. 10.00-10.45 

välitunti 15min

9.45 RUOKAILU 

välitunti 15min

10.15-11.00 oppitunti

 

välitunti 15min

10.00 RUOKAILU

10.15-11.00 oppitunti

 

10.00-10.45 oppitunti

10.45 RUOKAILU

välitunti 15min

 

4. 11.00 – 11.45 oppitunti 

11.45 – 12.00 RUOKAILU (11.30-12.15 kaksoistuntien jälkeen)

välitunti 15 min

11.15-12.00 oppitunti 

välitunti 15min

5. 12.15 – 13.00 oppitunti 

välitunti 15min

12.15 – 13.00 

välitunti 15min

6. 13.15 – 14.00 

välitunti 15min

13.15 – 14.00 

 

7. 14.15 – 15.00

 

 

Oppilasmäärät

 

Alakoulun luokanopettajat

Ryhmä Oppilasmäärä Opettaja Ohjaaja
1lk 15 Mirja Hämäläinen Nina Kainulainen
1A-2A 13 Anne Ursin Heini Kosonen
2lk 15 Noora Laukkanen
3lk 24 Juha-Pekka Honkanen
3A-4A 22 Virpi Huhta
4lk 

 

21 Hanne Liukkonen/ 

Mikko Sairanen

5lk 21 Mika Kammonen
5A-6A 18 Arja Karttunen
6B 19 Martti Laakkonen/ 

Mirva Toikka

6C 16 Sanna-Kaisa Viitanen
1-4 lk Pienryhmä 8 Pirkko Herttuainen Tanja Kohtala 

Kirsti Hämäläinen

4-6lk Pienryhmä 7 Kaisa Metsälä Mari Käyhkö
Osa-aikainen erityisopetus Riitta Herttuinen 

Eero Welin

 

Yläkoulun luokanohjaajat

 

Ryhmä Oppilasmäärä Luokanvalvoja/ryhmänohjaaja
7a 24 Marita Liukku
7b 25 Miia Hanikka-Kuutti
8a 16 Anneli Pulkka
8b 18 Kaisa Ronkanen
9a 25 Juho Haatanen
9b 24 Iiris Innanen
7-9lk Pienryhmä 10 Pia Toiviainen
Ohjaajat Pia Tunturila 

Juha Saunila

Erityisopetus Eero Welin

 

 

Oppilasmäärä yhteensä 199 oppilasta alakoulu, 142 oppilasta yläkoulu, 341 oppilasta yhteensä.

 

Koulun järjestyssäännöt

 

Kerimäen koulun järjestyssäännöt ja kurinpidollinen polku

Hyväksytty

26.11.2020 Opettajakokous

28.10.2020 Yläkoulun oppilaskunta

8.10.2020 Alakoulun oppilaskunta

6.5.2021 päivitetty opettajien veson yhteydessä

 

Kerimäen koulun järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulun alueella ja koulun retkillä.

Seuraavien järjestyssääntöjen lisäksi noudatan opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita.

 

1. Järjestyssääntöjen tarkoitus

Järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää koulun järjestystä, opiskelun sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

 

2. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, oikeus yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen kohteluun, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä oikeus yksityisyyden suojaan.

Oppilaan velvollisuus on osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon. Hänen tulee myös suorittaa tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.

 

3. Hyvät tavat

Käyttäydyn kohteliaasti ja asiallisesti sekä noudatan hyviä tapoja.

Pukeudun asiallisesti. En oleskele sisätiloissa päähine tai huppu päässä.

Huolehdin koulun omaisuudesta ja olen siitä korvausvelvollinen.

Huolehdin ympäristön siisteydestä.

Kunnioitan toisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta sekä omaisuutta.

En osallistu minkäänlaiseen kiusaamiseen tai vaaran tuottamiseen, jotta jokainen voisi tuntea olonsa koulussa turvalliseksi sekä henkisesti että fyysisesti.

Ilmoitan koulun aikuiselle, jos huomaan kiusaamista

En tuo, en käytä enkä pidä hallussa koulussa ja koulualueella

virvoitusjuomia

energiajuomia

tupakkatuotteita

päihteitä

vaarallisia aineita

vaarallisia esineitä

En kuvaa enkä julkaise oppilaita tai koulun henkilökuntaa koskevia kuvia ja tallenteita ilman asianosaisten lupaa.

 

4. Oppitunnit ja koulun tilaisuudet

Saavun tunneille ja koulun tilaisuuksiin täsmällisesti. Pidän opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä.

Opiskelen tunnollisesti ja ahkerasti sekä kunnioitan työrauhaa.

Jätän päällysvaatteet, päähineet ja kengät naulakkoon.

Käytän puhelinta oppitunneilla ja tilaisuuksissa opettajan ohjeiden mukaisesti. Puhelimen tulee olla äänetön ja poissa näkyvistä ellei opettaja toisin pyydä.

En syö purkkaa enkä mitään muuta oppitunneilla ja koulun tilaisuuksissa.

Oppitunnin jälkeen siirrän pöydän ja tuolin paikoilleen.

Siirryn liikuntapaikoille sekä opetukseen koulun ulkopuolelle koulun järjestyssääntöjä, liikennesääntöjä ja muita annettuja ohjeita noudattaen.

 

5. Välitunnit

Menen välitunnille ilman erillistä kehotusta. Yläluokkien sisävälitunneilla noudatan sovittuja käytänteitä.

Liikun käytävillä rauhallisesti.

Poistun koulun alueelta vain opettajan luvalla.

Muistan, että lumipallojen ja muiden toisia tai koulun omaisuutta vahingoittavien esineiden heittely on kielletty.

 

6. Ruokailu

Osallistun ruokailuun omalla vuorollani ja noudatan hyviä ruokailutapoja sekä keittiöhenkilökunnan ohjeita.

En käytä puhelinta ruokalassa.

 

7. Koulumatka

Kuljen koulumatkat liikennesääntöjä, hyviä tapoja ja annettuja ohjeita noudattaen.

Säilytän polkupyörät, mopot yms. lukittuina koulun alueella niille varatuilla paikoilla.

Koulupäivän ja muun ohjatun toiminnan päätyttyä poistun viivyttelemättä koulualueelta.

En mopoile enkä pyöräile koulualueella.

 

KERIMÄEN KOULUN KURINPIDOLLINEN POLKU JA SEURAAMUKSET

Rikkomus Toimenpide 1 Toimenpide 2 Toimenpide 3 Toimivalta, vastuuhenkilö
tottelematto-muus Puhuttelu 1-3krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

lumipallojen heittely Puhuttelu 1-3 krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

asiaton kielenkäyttö Puhuttelu 1-3 krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

opetuksen tai koulun tilaisuuden häiritseminen Puhuttelu tai tarvittaessa oppitunnilta/ 

tilaisuudesta

poistaminen jäljellä olevaksi ajaksi

Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

lunttaaminen Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Koe hylätään. Koe hylätään. 

Jälki-istunto max. 2 h

Koe hylätään. 

Kirjallinen varoitus.

Opettaja 

Rehtori

myöhästely oppitunneilta Puhuttelu 1-3 krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2h Opettaja 

Rehtori

koulu- 

alueelta poistuminen

Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

varastaminen Jälki-istunto ma.x 2 h. 

Soitto huoltajalle.

Rikosilmoitus yli 15 v., alle 15 v lastensuojelu-ilmoitus.

Jälki-istunto max. 2 h. 

Soitto huoltajalle.

Rikosilmoitus yli 15 v., alle 15 v lastensuojeluilmoitus.

Jälki-istunto max.2 h. 

Soitto huoltajalle.

Rikosilmoitus yli 15 v., alle 15 v lastensuojeluilmoitus.

Opettaja 

Rehtori

koulun omaisuuden tahallinen rikkominen Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. 

Korvausvelvollisuus.

Jälki-istunto max 2h. 

Korvausvelvollisuus.

Jäli-istunto max 2h. 

Korvausvelvollisuus.

Opettaja 

Rehtori

nujakointi Puhuttelu 1-3krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

välitunti-pinnaus Puhuttelu 1-3 krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

unohdukset 1-2 krt puhuttelu Läksyparkki 

(3-6 lk läksy-tai oppikirjaunohdusta 3krt,

7-9 lk läksy-tai oppikirjaunohdusta oppiainekohtaisesti 3 krt. Nollaantuu jaksoittain.)

Opettaja 

Rehtori

luvaton poissaolo 1-2 h luvaton poissaolo/pvä- korvataan 1 h läksyparkissa. 

3-6 h luvaton poissaolo/pvä- korvataan 2 h läksyparkissa.

Lisäksi tunneilla tehdyt tehtävät kotiin tehtäväksi.

Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Oppilashuollolliset toimenpiteet Opettaja 

Rehtori

tupakointi kouluaikana Kasvatuskeskus-telu max. 2 h. Huoltaja kutsutaan mukaan. Jälki-istunto max. 2h Jälki-istunto max. 2 h 

Rikosilmoitus yli 15 v., alle 15 v lastensuojeluilmoitus

Opettaja 

Rehtori

päihtyneenä esiintyminen Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojelu-ilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojeluilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojeluilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opettaja 

Rehtori

uhkailu Lastensuojelu-ilmoitus. 

Yli 15 v- rikosilmoitus.

 

Jälki-istunto

Lastensuojelu-ilmoitus. 

Yli 15 v- rikosilmoitus.

 

Kirjallinen varoitus

Lastensuojelu-ilmoitus. 

Yli 15 v- rikosilmoitus.

 

Määräaikainen erottaminen.

Opettaja 

Rehtori

vakava väkivalta, pahoinpitely Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojelu-ilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojelu-ilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojelu-ilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opettaja 

Rehtori

törkeä väärennös Kasvatuskeskus-telu max. 2 h. Huoltaja kutsutaan mukaan. Jälki-istunto max. 2 h Kirjallinen varoitus Opettaja 

Rehtori

kiusaaminen Kamu- toimintamalli Kamu-tiimi
mikäli oppilas jättää saapumatta jälki-istuntoon tai läksyparkkiin 30 min. jälki-istuntoa lisää.
toistuva sääntörike, kasvatus-keskustelut ja jälki-istunnot eivät auta Kirjallinen varoitus Määräaikainen erottaminen Kirjallinen varoitus: rehtori 

Määräaikainen erottaminen: sivistyslauta-kunta

 

Arviointi

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja osaamiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan, jotta opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen.

Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään koko perusopetuksen ajan vahvistuvana, kumuloituvana prosessina.

Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioidaan osana oppiaineita.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, arviointi toteutetaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin.

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan oppiaineessa opiskelevan oppilaan suorituksia arvioidaan ko. oppiaineessa suhteessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin.

 

Väliarviointi ja arviointikeskustelut:

1-5lk välitodistuksen korvaa arviointikeskustelut marras-helmikuussa

6-9lk välitodistus, numeroarviointi

6-7lk arviointikeskustelut tammi-helmikuussa välitodistusten pohjalta (oppilas, huoltaja, opettaja)

8lk arviointikeskustelu tammi-helmikuussa välitodistusten pohjalta (oppilas, opettaja, huoltaja tarvittaessa)

9lk arviointikeskustelu elo-marraskuussa (oppilas, opo, huoltaja tarvittaessa)

 

Lukuvuosiarviointi:

3-5 lk numeroarviointi, lukuvuositodistus

6-9lk numeroarviointi, lukuvuositodistus

9lk päättötodistus

1-2lk sanallinen lukuvuositodistus

 

Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi:

Työskentely arvioidaan osana oppiainetta.

Käyttäytyminen arvioidaan arviointikeskusteluissa ja todistusten yhteydessä

1-2lk arviointikeskustelussa ja sanallisena lukuvuositodistuksessa

3-5lk arviointikeskustelussa ja numeroin lukuvuositodistuksessa

6-9lk numeroin sekä väli- että lukuvuositodistuksessa

 

Poissaolot

Mikäli oppilas on sairaana, ilmoittaa huoltaja poissaolosta etukäteen opettajalle Wilman kautta (Wilma-Tuntimerkinnät-Ilmoita poissaolosta). Jos poissaolosta ei ole ilmoitettu, opettaja soittaa huoltajalle.

Huoltaja ilmoittaa ja anoo etukäteen tiedetyt poissaolot (matkat, hammaslääkärikäynnit jne.) hyvissä ajoin Wilman kautta. 1-3vrk poissaolon päättää luokanopettaja/luokanohjaaja ja sitä pidemmät rehtori (Wilma-Hakemukset ja päätökset-Tee uusi hakemus).

 

Poissaoloihin puuttumisen malli Savonlinnan kaupunki:

 

Ennaltaehkäisevä toiminta

• Yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

• Sujuva yhteistyö kodin ja koulun välillä

• Oppilaiden läsnäoloa koulussa seurataan systemaattisesti ja jatkuvasti

 

Huoli puheeksi -Oppilashuollon konsultointi mahdollisimman matalalla kynnyksellä

• Kun oppilaan poissaoloista herää huoli kotona tai koulussa, luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan kanssa ja on yhteydessä huoltajiin, ja sopii mahdollisesta yhteydenotosta oppilashuollon työntekijään

• Opettajalla on lain mukaan velvoite puuttua poissaoloihin, mikäli hänelle nousee asiasta huoli

 

Yli 50 h – Tuntimäärään lasketaan myös vanhempien hyväksymät poissaolot, mutta ei anotut lomat

•Luokanopettaja/luokanvalvoja ottaa (viimeistään) yhteyttä huoltajaan

•Mikäli keskustelussa syntyy vaikutelma, että oppilas tai perhe saattaisi hyötyä asian lisäselvittelystä, luokanopettaja/luokanvalvoja kutsuu oppilaan huoltajineen tapaamiseen, mihin tarvittaessa oppilaan/perheen luvalla pyydetään myös esim. kouluterveydenhoitajaa tai koulukuraattoria. Lisäksi tapaamiseen on mahdollista kutsua yhteisesti sopien myös muita toimijoita (rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, nuorisotyöntekijä ym.) tai koulun ulkopuolisia työntekijöitä (esim. perhepalvelukeskus), joista voisi olla hyötyä oppilaan kohdalla

•Tapaamisessa sovitaan koulun tukitoimet ja tarvittaessa konsultoidaan koulun ulkopuolisia toimijoita. Sovitaan seurantapalaverin ajankohta ja sen kokoamisen vastuuhenkilö

 

Yli 100 h – Tilannetta seurataan jatkuvasti. Lastensuojeluilmoitus harkittava.

•Em. koulupalaveri on viimeistään järjestettävä, tai uusi palaveri, jos toimenpiteillä ei ole ollut vaikutusta

•Tehdään perusteellinen kartoitus poissaolojen syistä ja kokonaistilanteesta (kartoituksen osana voidaan käyttää SRAS-R-kyselyä)

•Sovitaan seurantapalaverin ajankohta ja sen kokoamisen vastuuhenkilö

•Mikäli sovitut tukitoimet eivät tuo tilanteessa apua seurantapalaveriin mennessä, tehdään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus konsultaation pohjalta

•Lastensuojeluilmoituksen pohjana on huoli poissaolojen aiheuttamasta syrjäytymisriskistä ja normaalin kehityksen ja koulunkäynnin vaarantumisesta. Ilmoituksessa mainitaan koulussa jo tehdyt kartoitukset, tukitoimet, sekä huoltajien kanssa tehty yhteistyö.

- Huom!

Kaikki poissaolot eivät ole samanlaisia: esimerkiksi jos oppilas on säännöllisesti aamu- tai iltapäivätunteja poissa tai tietyn oppiaineen tunteja poissa, ei em. tuntimäärä tule niin helposti täyteen, mutta poissaoloilla on todennäköisesti jokin taustalla oleva syy, mikä tulisi selvittää

- Keskeinen ajatus on toimia heti kun huoli herää. Ohessa esitetyt tuntimäärät ovat ”takaraja”, jota ennen saa (ja pitää) toimia, mikäli poissaolot herättävät opettajassa/luokanvalvojassa huolta

- Jos poissaoloista suuri osa on sairaspoissaoloja, on oppilas syytä ohjata kouluterveydenhoitajalle

 

Erityisopetus

Erityisopetus luokilla 1-6

laaja-alainen erityisopettaja Riitta Herttuainen
p. 044 4175133
riitta.herttuainen@savonlinna.fi

Laaja-alainen erityisopettajan tukea suunnataan kaikille luokka-asteille. Ensisijainen tuki kohdistuu alkuopetuksen vaiheeseen ja tehostettua tukea saaville oppilaille. Myös erityisen tuen piirissä olevat oppilaat voivat tarpeen mukaan osallistua laaja-alaisen erityisopettajan opetukseen. Opetustunnit sovitaan luokka- ja oppilaskohtaisesti.

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti oppilaan lukujärjestyksen mukaisten koulutuntien aikana. Opetus voi olla pienryhmä-, yksilö- tai samanaikaisopetusta.

Erityisopetus luokilla 7-9

laaja-alainen erityisopettaja Eero Welin
044 4175 146
eero.welin@savonlinna.fi

Kerimäen yhtenäiskoulun yläluokilla annetaan osa-aikaista erityisopetusta oppilaille, jotka selviytyäkseen opinnoista tarvitsevat tukea yleisopetuksen rinnalla. Erityisopetus tapahtuu pienryhmässä oppituntien aikana tai luokassa erityisopettajan toimiessa aineenopettajan työparina. Erityisopetusta voi saada 1-3 oppiaineessa. Erityisopetuksesta vastaa laaja-alainen erityisopettaja Eero Welin.

Pienryhmät

Koulussamme toimii 3 pienryhmää, joissa annetaan yksilöllistä opetusta. Alakoulussa 1.-3.lk pienryhmää opettaa Pirkko Herttuainen, 4.-6.lk pienryhmää opettaa Kaisa Metsälä ja yläkoulun 7.-9.lk pienryhmää opettaa Pia Toiviainen.

Tuen muodot

Yleinen tuki

Laadukas perusopetus on perusta oppilaan oppimiselle ja hyvinvoinnille. Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi opetusta eriyttämällä, opettajien keskinäisellä sekä muun henkilöstön yhteistyöllä, ohjauksella sekä opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet.

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan esimerkiksi tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin.

Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Tällöin oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Pidemmälle edistyneen oppilaan opiskelua voidaan syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla.

Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, ja niin kauan kun oppilas sitä tarvitsee. Oppilaan tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Oppilas tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostettu tuki annetaan muun opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.

Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Tehostetun tuen aikana annettava tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä oppilasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta.

Savonlinnan seudulla oppilaan tehostetun tuen asiakirjat (pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma) tehdään Wilmassa.

Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota ja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa vahvistetaan. Samoin tuetaan oppilaan osallisuutta ja vastuunottoa opiskelusta.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta . Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti.

Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada oppimisensa tueksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myös osana erityisopetusta.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla oppilaalla on oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi ohjaus, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Savonlinnan seudulla erityisen tuen oppilaat on pääsääntöisesti integroitu yleisopetuksen ryhmiin. Tuen tarpeen kasvaessa oppilas voidaan ohjata myös Savonlinnan kaupungissa toimiviin pienryhmiin.

 

Tukiopetus

 

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää suunnitelmallisesti sekä niin usein kuin on tarpeen.

Tukiopetukselle on ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Ennakoivassa tukiopetuksessa uusiin opittaviin asioihin perehdytään jo etukäteen. Tukiopetuksella voidaan vastata myös poissaoloista johtuviin tuen tarpeisiin.

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, sen voi tehdä myös oppilas tai huoltaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua hänelle järjestettyyn tukiopetukseen.

Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet tukiopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös tukiopetuksen tavoitteet ja antaminen.

 

 

Oppilaanohjaus

 

Oppilaanohjaajan tehtäviin koulussa kuuluu mm. valinnaisaineista tiedottaminen ja valintojen ohjaaminen, opiskelutekniikkaan sekä nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvä ohjaus sekä oppilaanohjauksen luokkatuntien pitäminen. Oppilaanohjauksen luokkatunnit on sijoitettu niin, että 7. luokilla on 0,5 vvt, 8. luokilla 0,5 vvt ja 9. luokilla 1 vvt.

Opo huolehtii uravalinnan ohjauksesta (ohjauskeskustelut), työelämään tutustumisesta (TET), jatko-opiskelumahdollisuuksista tiedottamisesta sekä vastaa yhteishaun käytännön toteutuksesta.

Opon tehtäviin kuuluu myös yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa etenkin jatko-opintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa (yhteishaku). Savonlinnan seudun ohjausväellä on tiivis ja toimiva yhteistyöverkosto, jossa opo toimii aktiivisesti.

Oppilaanohjaajana toimii Satu Hytinkoski.

Oppilaanohjaus Lukuvuosi 2021-2022

7.-9. luokat:

-Tet-viikkojen organisointi

-Koululle pyydetään vierailijoita eri oppilaitoksista.

-Mahdollisuuksien mukaan käydään vierailuilla eri oppilaitoksissa.

-Eri alojen ja ammattien edustajia pyydetään vierailulle.

-Käydään lähialueen yrityksissä vierailuilla.

- Osallistutaan SAMIedun järjestämiin Taitaja9-kisoihin.

-Valinnaisaineista tiedottaminen yläkoululaisille ja 6. luokkalaisille

9. luokat:

- Jokainen yhdeksäsluokkalainen käy opon luona keskustelemassa ainakin kerran. Tarpeen tullen ohjauskeskusteluja käydään useampi. Huoltajat ovat myös tervetulleita mukaan ohjauskeskusteluun (opo on laittanut wilma-viestin asiasta).

-Lisäksi 9. luokan arviointikeskustelut hoitaa oppilaanohjaaja.

-Oppilas tutustuu toisen asteen koulutuksiin vierailemalla SAMIedun ammattiopistossa ja Savonlinnan kaupungin lukioissa.

-Halukkaat oppilaat voivat tutustua oppilaitoksiin niiden tutustumispäivinä. Tämä on suositeltavaa erityisesti paikkakunnalta pois suuntaaville.

- Erityisammattioppilaitoksien tutustumiskäynnit tai koulutuskokeilut suositeltavia, jos ne ovat vaihtoehtoina jatko-opiskelupaikaksi.

-Yhdistelmäopintojen, VALMAn ja oppisopimuskoulutuksen edustajat kutsutaan koululle esittelemään heidän mahdollisuuksiaan.

-Pienryhmäohjausta eri tarpeisiin , esim. sama jatko-opiskelupaikka.

-Yhteishakuun liittyvä vanhempaintilaisuus

8. luokat:

- Vieraillaan Savonlinnan ammattikoulussa kevätlukukaudella.

-Käydään vierailulla lähialueen yrityksessä

-TET viikko

-Opo-keskusteluja loppukeväästä 2022.

-Pienryhmäohjausta eri tarpeisiin.

-Valinnaisaineet

7. luokat:

- Yhden päivän TET vanhemman tai sukulaisen työpaikalla

-Pienryhmäohjausta eri tarpeisiin.

-Valinnaisaineet

 

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET)

Sopimukset TET-viikosta solmitaan työnantajan edustajan, oppilaan ja huoltajan allekirjoituksilla TET-vihkoon. Sopimus tuodaan oppilaanohjaajalle hyvissä ajoin ennen TET-viikkoa. TET:stä saa todistuksen. Oppilailla on TET-viikolla tehtäviä, raportointia, valokuvausta ja itsearviointia. Oppilaat ruokailevat lähimmällä koululla tai ottavat omat eväät ellei työnantaja tarjoa ruokaa. Oppilaat saavat linja-automatkoja varten opinto-ohjaajalta kuljettajalle annettavan matkalipun, jos menevät TET-harjoitteluum Savonlinnaan.

 

7.luokat: pe 25.3.2022 (huoltajan/sukulaisen/tuttavan työpaikkaan tutustuminen)

8.luokat: vk 11, 14.3. -18.3.2022

9.luokat: vk 40, 4.10 -8.10.2021

Lisäksi mahdollisesti 7.luokkalaisten tutustumispäivä koulun siistijöiden mukana.

 

Kouluruokailu

 

Oppilaille tarjotaan jokaisena työpäivänä täysipainoinen, maksuton ateria (PoL 31§). Ravitsemuksellisesti kouluruokailu täydentää päivän muuta ruokailua. Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluaterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista. Täysipainoinen kouluateria noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia. Ruokailu järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, tervettä kasvua ja kehitystä edistäen. Kouluruokailu on osa kouluissa tehtävää ruokakasvatusta. Pedagogisesta näkökulmasta kouluruokailun avulla voi johdattaa oppilaat pohtimaan esimerkiksi ruoan terveellisyyttä, laatua, hintaa ja ympäristövaikutuksia, ruokaan liittyvää teknologiaa, globalisoitumista, monikulttuurisuutta, paikallista ruokakulttuuria, erilaisia ruokavalioita ja hyvien tapojen merkitystä.

Kouluruokailu kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisuutta. Yhdessä syöminen kasvattaa ruokakulttuuriin ja kannustaa arvostamaan ruokaa ja ruokailua. Ruokailutauko tarjoaa sekä oppilaille että opettajille mahdollisuuden virkistäytyä, ja oikein suunniteltuna ja ajoitettuna se rytmittää luontevasti koulupäivää.

 

Kouluateria on suunniteltu siten, että se on ravitsemuksellisesi täysipainoinen, kun kaikki aterian osat nautitaan. Ateriaan kuuluu lämpimän kala-, kasvis- tai liharuoan lisäksi ruokajuoma, salaatti, leipä ja levite. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antaman Kouluruokailusuosituksen mukaan koulussa tarjottavan aterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Lapsi siis tarvitsee maittavaa ja ravitsevaa ruokaa myös kotona.

 

Oppilashuolto

 

Koulukohtainen oppilashuolto

Koulukohtainen, yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä edistää yhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Se toteuttaa, seuraa ja kehittää yhteisöllistä oppilashuoltoa. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän työ on ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja eli luokanopettaja / luokanvalvoja / ryhmänohjaaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, psykologi, , sosiaaliohjaaja tai terveydenhoitaja. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi edellyttää oppilaan tai huoltajan suullista suostumusta. Yksilöity kirjallinen suostumus tarvitaan, kun asiantuntijaksi kutsutaan koulun ulkopuolinen henkilö tai oppilaan läheinen

Oppilashuollon palvelut

kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on osa Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Sosterin, toimintaa. Tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen, terveen kasvun ja kehityksen sekä koulunkäynnin tukeminen luottamuksellisessa yhteistyössä vanhempien, opettajien sekä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa.

Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain terveystarkastuksen merkeissä sekä yksilöllisen tarpeen mukaan. Sairausvastaanotolle hakeudutaan pääsääntöisesti terveysasemalle  tai yhteispäivystykseen. Tapaturmissa ja äkillisissä sairastapauksissa voi koulupäivän aikana tulla kouluterveydenhoitajan vastaanotolle.

Sosiaaliohjaaja on koulun sosiaalialan työntekijä. Häneltä saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Lapsi tai nuori voi saada tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella kotitilanteesta tai kasvatusasioista.  Yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimen muiden toimijoiden kanssa.

Kouluterveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja osallistuvat koulun oppilashuoltoryhmään. Oppilashuoltoryhmä tukee oppilaita ja heidän perhettään oppilaan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.

Koululääkärintarkastukset ovat osa laajaa terveystarkastusta, joka tehdään 1. ja 5. luokan oppilaille. Oppilaan huoltajat kutsutaan mukaan laajaan terveystarkastukseen, tällöin tapaamisessa voidaan keskustella mahdollisista perheen tarvitsemista tukitoimista. Opettajan palaute oppilaan koulunkäynnistä on osa laajaa terveystarkastusta.

Hammashoito. Koululaisten hampaiden ja suun terveyttä hoidetaan hammashoitolassa.

  • Oppilaitos on vakuuttanut oppilaat koulutapaturmien varalta.
  • Koulutapaturman sattuessa oppilas toimitetaan ensiavun jälkeen tarvittaessa ensisijaisesti terveyskeskukseen. Huoltajaan otetaan yhteyttä. Koulutapaturmasta on ilmoitettava terveydenhoitajalle mahdollisimman pian.
  • Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, opettaja tai terveydenhoitaja toteaa sairauden ja opettaja tai rehtori antaa tarvittaessa luvan lähteä koulusta kesken päivän kotiin.
  • Kouluterveydenhuolto on ennalta ehkäisevää toimintaa, joten päävastuu oppilaan sairastuessa on huoltajilla, joiden tulee järjestää oppilaalle asianmukainen hoito.

Terveydenhoitajan, koululääkärin ja koulutyöntukihenkilön vastaanotot B-rakennuksessa.

 

terveydenhoitaja

 

Terveydenhoitaja Anna-Kaisa Pulkkisen vastaanotto on koululla  maanantaista torstaihin. Perjantaisin ei ole vastaanottoa. Vastaanotto ilman ajanvarausta ma-to klo 8:00-9:00. Muina aikoina tehdään terveystarkastuksia. Kiireellisissä, koulupäivän aikana ilmenevissä asioissa vastaanotolle pääsee heti.

Tavoitettavissa numerosta 044 4172346 ma-pe klo 7:30- 15:00. Vastaanotto sijaitsee B-rakennuksen siivessä.

koululääkäri

 

Koululääkäri tekee oppilaiden määräaikaistarkastuksia sekä hoitaa koulunkäyntiin liittyviä sairaanhoidollisia asioita. Ajanvaraus koululääkärille terveydenhoitajalta. Muut oppilaiden tarvitsemat lääkäripalvelut hoidetaan terveyskeskuksessa tai yksityislääkärillä. Koululääkäri on koululla parillisen viikon torstaina. Vastaanotto ainoastaan ajanvarauksella terveydenhoitajan kautta puh. 044 4172346 .

hammashoito

Koululaisten hammashoito tapahtuu terveyskeskuksen toimesta yksilöllisiin hoitoväleihin perustuen.  Hammashoitola kutsuu jokaisen henkilökohtaisesti määräajoin suun ja hampaiston tarkastukseen. Vastaanotot toimivat ajanvarausten mukaan. Ajanvaraus tapahtuu suoraan hammashoitolan kautta, ark. klo 08.00 –11.00 puh 527 7160. Hammashoito on maksutonta 18 – ikävuoteen asti.

 

koulupsykologi

 

Koulupsykologiin voivat ottaa yhteyttä kouluelämään ja -työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä oppilaat ja heidän huoltajansa.

Yhteydenotto koulupsykologiin tapahtuu joko henkilökohtaisesti tai luokanopettajan/-valvojan tai erityisopettajan välityksellä. Huolenaiheena voi olla esim. oppimisen ja koulunkäynnin haasteet.

Koulupsykologin työn keskeisinä tavoitteina on 1) oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäynnin, opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen sekä 2) koko koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden ja myönteisen ilmapiirin edistäminen.

Koulupsykologin työhön kuuluu:

1. Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö. Konsultaatio ja yhteistyön tekeminen koulun henkilökunnan kanssa.

2. Tukikeskustelut, perhepalaverit ja ryhmämuotoinen keskusteluhoito. Lasten ja nuorten kehitykseen, psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä koulupsykologi tukee oppilaita ja heidän perheitään antamalla neuvontaa ja ohjausta.

3. Oppimis- ja muut psykologiset tutkimukset. Koulupsykologi voi selvittää ja arvioida oppilaan kehityksessä, koulunkäynnissä, opiskelussa tai oppimisessas esiin tulevia pulmia. Arvioiden ja tutkimusten perusteella suunnitellaan, suositellaan ja ollaan mukana toteuttamassa tarvittavaa tukea ja toimenpiteitä.

4. Kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen

Koulupsykologina toimii Teija Paananen, p. 044-417 4218Puhelinaika on pe klo 10-11.30. Muina aikoina voi jättää soittopyynnön puhepostiin. Vastaanotto kaupungintalolla (Olavinkatu 27, B-osa, kolmas kerros, huone 306) tai koulussa etukäteen sovittuina aikoina. Ajanvaraus puhelimitse tai Wilman kautta.

 

sosiaaliohjaaja

Sosiaaliohjaajana toimii Heli Vepsäläinen. Sosiaaliohjaajan vastaanotolle voi hakeutua koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin ja jaksamiseen liittyvissä asioissa. Myös vanhemmat voivat olla yhteydessä ja hakea tukea kasvatustehtäväänsä. Tavoitettavissa numerosta 044 4172384.

Sosiaaliohjaaja on tavattavissa koululla seuraavasti:
parittomat viikot: maanantai 8-16, tiistai 12-16, torstai 8-16 ja perjantai 8-13.
parilliset viikot: maanantai 8-16, tiistai 8-16, torstai 8-16 ja perjantai 8-13

 

lasten ja nuorten palveluluukku

SOSTERIN PALVELU

Lasten ja nuorten palveluluukku kaikille alle 23 -vuotiaille lapsille, nuorille ja huoltajille

 

Ota yhteyttä kun tarvitset

  • neuvoa sairauden- ja terveydenhoitoon tai vastaanottoajan
  • neuvoa sosiaalisissa tai taloudellisissa asioissa
  • neuvoa kasvuun ja kehitykseen liittyvissä pulmissa
  • apua sairauden, kriisin tai muun muutoksen vuoksi
  • apua erotilanteessa
  • apua omaan jaksamiseesi
  • kodinhoitoapua
  • tukihenkilön tai -perheen
  • tukea päihteiden käyttöön liittyvissä huolenaiheissa
  • apua kiusaamisen tai perheväkivaltakokemusten vuoksi
  • vanhemmuuteen liittyvää keskusteluapua
  • tietoa paikkakuntasi lapsiperheiden palveluista

Puhelimitse arkipäivinä ma-pe 8-15 p. 015 527 7000

Jos kyseessä on ensiapuasia, soita 112.

 

 

Oppilaskunta

Kerimäen yhtenäiskoulun oppilaskuntatoimintaa on kaikki koulun sisällä tapahtuva yhteistoiminta, jossa ovat mukana niin opettajat kuin oppilaatkin. Oppilaskuntatoiminnan päämääränä on tehdä koulusta “meidän koulu”, jossa oppilaat ja opettajat tekevät entistä enemmän yhteistyötä ja viihtyvät entistä paremmin. Tähän tavoitteeseen oppilaskunta tähtää järjestämällä tapahtumia koko kouluyhteisölle. Näitä ovat mm. erilaiset liikuntatapahtumat, toimintapäivät ja kahviot.

Alaluokkien asioita valitaan vuosittain hoitamaan hallitus, johon kuuluu edustaja jokaiselta luokalta. Oppilaskunnan hallituksen jäsenien ollessa estyneitä heitä edustavat luokkien varajäsenet. Alaluokkien oppilaskunnan ohjaavana opettajana ja hallituksen puheenjohtajana toimii lukuvuonna 2021–2022 luokanopettaja Arja Karttunen.

Yläluokilla 7-9 jokainen luokka valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan yleinen kokous valitsee oppilaskunnalle puheenjohtajan ja sihteerin. Hallitus kokoontuu säännöllisesti parin viikon välein. Yleisiä kokouksia pidetään lukuvuoden aikana kaksi. Oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii Iiris Innanen.

Oppilaskunta toivoo toimintaideoita myös oppilaiden huoltajilta.

 

 

Tukioppilastoiminta

 

Tukioppilas toiminnan tavoitteena on lisätä yhteisvastuuta ja myönteistä ilmapiiriä koulussa. Toiminnan kohteena ovat erityisesti seiskaluokat , mutta myös koko kouluyhteisö. Tukioppilaat mm. järjestävät teemapäiviä koko koululle ja pitävät oppitunteja seiskaluokille. Tukioppilastoiminnassa korostetaan oppilaiden osallisuutta ja vastuuta koulussa viihtymisessä. Toiminnasta vastaa Johanna Huuskonen.

Tukioppilailla on Instagram-tili, jossa he voivat julkaista kuvia koulun toimintaan ja tapahtumiin liittyen tuoden näin kaikkien halukkaiden nähtäväksi koulun arkea. Tiliä hallinnoi tukioppilaiden kanssa tukioppilasohjaaja.

 

 

Kerhot

 

Kerhoja järjestetään oppituntien päätteeksi ja näistä tiedotetaan wilman kautta.

 

Kodin ja koulun yhteistyö

 

Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.

Pääasiallisena viestintävälineenä huoltajien kanssa toimii Wilma.

Vanhempainiltoja järjestetään seuraavasti:

1.-6. luokat syksyllä, ajankohdasta ilmoitetaan wilman kautta.

6. luokka toukokuussa 2022 vanhempainilta, teema 7. luokalle siirtyminen.

7.-9. luokkien vanhempainilta syksyllä, ajankohdasta ilmoitetaan wilman kautta.

9. luokkien vanhempainilta järjestetään tammikuussa 2022. Illan pääteemana ovat jatko-opinnot peruskoulun jälkeen. Ajankohdasta ilmoitetaan wilman kautta.

Lisäksi pidetään luokkakohtaisia tilaisuuksia tarpeen mukaan.

Kerimäen koululla toimii vanhempainyhdistys, jonka puheenjohtajana toimii Tiina Aalto.

 

Kamu-ohjelma

 

KaMu (Kaikki Mukaan) -ohjelma on kiusaamisen vastainen toimintamalli. Koulukiusaaminen on tahallista ja tietoista henkistä ja/tai fyysistä kiusaamista, jonka yksi tai useampi koululainen kohdistaa yhteen ja samaan uhriin koulussa tai koulumatkalla. Yleisesti kiusaaminen luokitellaan pitempään jatkuvaksi toiminnaksi, mutta yksikin kerta riittää, jos kiusattu tuntee olonsa epämiellyttäväksi ja ahdistuneeksi. Kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kahden tasaväkisen oppilaan välinen tappelu tai riitely ei ole koulukiusaamista. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat usein hetkellisiä eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. Aina, kun oppilas kokee tulevansa kiusatuksi, koulun aikuisten tehtävänä on selvittää tilanteet niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi koulussa.

Koulumme kiusaamista vastustavaan tiimiin kuuluvat alakoulussa erityisopettaja Riitta Herttuainen, rehtori Sarri Aalto sekä oma luokanopettaja, yläkoulun tiimiin kuuluvat aineenopettaja Anneli Pulkka, apulaisrehtori Juho Haatanen sekä luokanohjaaja. Tämä tiimi selvittää toistuvat kiusaamistapaukset heti niiden tultua esille. Aina kun oppilaat ovat olleet tämän tiimin jäsenten kanssa selvittämässä asianosaisena kiusaamista, otetaan oppilaiden huoltajiin yhteyttä.

 

Toimintaohjeet:

Kun opettaja saa tiedon yksittäisestä riidasta tai konfliktista, tilanne pyritään ratkaisemaan välittömästi. Opettaja keskustelee ja auttaa lapsia sopimaan asian. Lupaus, että teko ei toistu. Yhdessä sovitaan, mitä tehdään, jos teko toistuu. Kirjaaminen esimerkiksi opettajan päiväkirjaan.

1. Kun luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja saa tiedon kiusaamisesta, selvittää hän tilannetta keskustelemalla erikseen sekä kiusaajan että kiusatun kanssa. Keskustelun ja kirjaamisen apuna voi käyttää esimerkiksi Pikasin mallia. Laaditaan yhdessä toimintasuunnitelma, mitä tehdä tilanteen muuttumiseksi. Ilmoitus huoltajille. Seuranta 1−2 viikon kuluessa.

2. Mikäli aikaisemmat toimenpiteet eivät tuo toivottua muutosta, asia siirretään KaMu-työryhmälle. Koulu muodostaa oman ryhmänsä resurssiensa mukaan. Se ja luokan opettaja yhdessä selvittävät asiaa kiusaajan ja kiusatun kanssa. Selvityslomakkeet I-III. Ilmoitus huoltajille. Seuranta 1−2 viikon kuluessa.

3. Perhepalaveri, jossa mukana ovat opettaja, KaMu-työryhmä, kiusaaja, kiusattu ja heidän huoltajansa. Kirjaaminen perhepalaverimuistioon. Seuranta 1−2 viikon kuluessa. Rangaistuspolku näkyväksi asianosaisille ja huoltajille.

4. Jos kiusaaminen ei lopu koulun toimenpiteistä huolimatta, otetaan yhteyttä muihin viranomaisiin, kuten sosiaali- ja poliisiviranomaisiin koulun ja vanhempien toimesta. Jos sekä koulu että koti ottavat kielteisen kannan kiusaamiseen, auttaa se kiusaamisen vastaisessa taistelussa.