Slide1
SLIDE1
PreviousNext

oppilashuoltosuunnitelma

Savonlinnan kaupungin perusopetuksen Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma

 

Oppilashuolto

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Tässä asiakirjassa käytetään perusopetuksen käsitteistöä. Lukiot ja 2. aste ovat tehneet opiskeluhuollon suunnitelman tämän asiakirjan pohjalta erikseen opetussuunnitelmansa perusteiden mukaisin käsittein.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä[1]. Esiopetuksen opiskeluhuollon suunnitelma noudattelee esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia käsitteitä.

 

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.

 

 

Kuva 1. Oppilashuolto.

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

 

Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuolto järjestetään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa, sekä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa kouluyhteisön tai yksittäisen oppilaan hyvinvointiin liittyvien huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut, sekä kouluterveydenhuollon palvelut.

Oppilashuoltoryhmät

Opiskeluhuollon ohjausryhmä on opetuksen järjestäjän nimeämä ja se koostuu monialaisesti oppilashuollon piirissä toimivista asiantuntijoista. Ryhmää johtaa sivistystoimenjohtaja. Ryhmän tehtävä on yleisen oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen, ohjaaminen ja arviointi.

 

Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä on myös monialainen ja sitä johtaa rehtori. Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Asiantuntijaryhmä on monialainen, yhtä tapausta varten koottu ryhmä, jota johtaa ryhmän nimeämä vastuuhenkilö. Sen tehtävä on yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittäminen ja oppilashuollon palvelujen järjestäminen.

ASIAKIRJA MONIALAINEN TOIMIJARYHMÄ TEHTÄVÄ
KUNTA Kuntakohtainen oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuollon 

ohjausryhmä

 

-       suunnittelu 

-       kehittäminen

-       ohjaus

-       arviointi

KOULU Oppilashuoltosuunnitelma Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä 

 

-       suunnittelu 

-       kehittäminen

-       toteuttaminen

-       arviointi

OPPILAS/ 

OPPILAS-

RYHMÄ

Oppilashuoltokertomus Yksilöllinen 

(= tapauskohtainen)  asiantuntijaryhmä

-       tuen tarpeen selvittäminen 

-       oppilashuollon palvelujen järjestäminen

 

Taulukko 1. Oppilashuollon toimijaryhmät, asiakirjat ja tehtävät.

 

Yhteisöllinen oppilashuolto

 

Yhteisöllisen oppilashuollon tehtävä on seurata, arvioida ja kehittää kouluyhteisön ja oppilaiden hyvinvointia yhdessä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa[2].

 

Yksilökohtainen oppilashuolto

 

Oppilaalle annettavat palvelut, kuten kouluterveydenhuolto, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä oppilasta koskevan monialaisen oppilashuoltoryhmän toiminta ovat kaikki yksilökohtaista oppilashuoltoa[3]. Kouluterveydenhuollon toteuttamat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa. Niistä saatua tietoa hyödynnetään toteutettaessa yhteisöllistä oppilashuoltoa.

Oppilashuoltosuunnitelmat

 

Oppilashuollon keskeiset periaatteet, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteet sekä koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman tekeminen linjataan kuntakohtaisesti. Kuntakohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti.

 

Oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä.

Suunnitelmat ovat:

  1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus[4]. Lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää oppilas- ja opiskelijahuollon paikallisia tavoitteita ja toteuttamiseen liittyviä linjauksia. Linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman kuvausta oppilashuollosta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. (Savonlinnan osuus LIITTEENÄ 9 tällä hetkellä)

 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019-2021

 

  1. paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta[5](luku 8)

 

Seudullinen opetussuunnitelma luku 8 Oppilashuolto

 

sekä

 

  1. koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma[6]

 

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma laaditaan esi – ja perusopetukseen sekä toiselle asteelle yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, huoltajien ja tarvittaessa myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa[7]. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista.[8]

 

 

Paikalliset asiat ja koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma

 

Oppilashuolto kuuluu jokaiselle koulussa työskentelevälle aikuiselle. Sitä toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

 

Savonlinnan seudulla tämä tarkoittaa:

 

  • yhteisesti hyväksytyt periaatteet ja käytänteet ohjaavat kaikkia koulussa työskenteleviä aikuisia
  • ammattitaitoinen ja riittävästi mitoitettu opetushenkilöstö tarjoaa laadukasta opetusta sopivan kokoisissa opetusryhmissä
  • viihtyisää, aktivoivaa ja turvallista oppimisympäristöä
  • kodin ja koulun välisen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä
  • kerhotoimintaa kehitetään paikallisten toimijoiden kanssa, ml. iltapäivätoiminta 1. ja

2. luokkalaisille sekä erityisen tuen oppilaille

  • toiminnan jatkuvaa arviointia, tiedonkeruuta ja kehittämistä

 

Oppilailla on lakisääteinen oikeus myös yksilökohtaiseen oppilashuoltoon[9].

 

KERIMÄEN OPPILASHUOLLON VUOSIKELLO

ELOKUU RYHMÄYTTÄMISHARJOITUKSET 

SEISKAPÄIVÄ KESÄKODILLA 31.8.2021

NIVELVAIHEEN TIEDONSIIRROT 6–>7 JA 9–>Toinen aste; opinto-ohjaaja

EO:N TESTIT JA TUNNIT

5, 7-9 lk TERVEYSTARKASTUKSET (syyslukukausi)

TUKIOPPILAIDEN KOULUTUS

OHR-SUUNNITELMAN PÄIVITYS

9. lk ARVIOINTIKESKUSTELUT ALKAVAT

SYYSKUU KERHOESITTELY 

14.9 KOKO KOULUN VANHEMPAINILTA, JONKA JÄLKEEN MYÖS LUOKKAKOHTAISET ASIAT

TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN TARKISTUKSET

OPPILASKUNNAN HALLITUSJÄSENTEN VALINNAT 1-9lk

7.LK TET-päivä, koulun siistijöiden apuna toimiminen ALKAA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TUNNIT 6.LK

LOKAKUU SOSIAALIOHJAAJA HAASTATTELEE SEISKALUOKKALAISIA 

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TUNNIT 6.LK

KAMU-viikko

KAMUKYSELY

VÄLTTÄVÄN/HEIKON ARVOSANAN ARVIOINTITIEDOTE

12.10 6.lk EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VANHEMPAINILTA

TET 9.lk vko 40

 

MARRASKUU 1.-5. lk ARVIOINTIKESKUSTELUT ALKAVAT 

LUOKKIEN POISSAOLOTILANTEEN TARKISTUS

RYHMÄYTTÄMISHARJOITUKSET

JOULUKUU
TAMMIKUU RYHMÄYTTÄMISHARJOITUKSET 

1-6 lk TERVEYSTARKASTUKSET (kevätlukukausi)

6.-8. lk ARVIOINTIKESKUSTELUT ALKAVAT

OHR:N MAHTAVA RYHMÄ

9.lk TUTUSTUVAT LUKIOIHIN

9.LK VANHEMPAINILTA JATKO-OPINNOISTA

1.LK VÄLIKARTOITUS

 

HELMIKUU SAMIPÄIVÄ 8LK 

ARVIOINTIKESKUSTELUT 1-8lk: 1.-6. luokilla ennen talvilomaa

7. ja 8. luokilla tammi-helmikuussa.

9. luokkalaisilla arviointikeskustelut käy opo

MAALISKUU RYHMÄYTTÄMISHARJOITUKSET 

LUOKKIEN POISSAOLOTILANTEEN TARKISTUS

VÄLTTÄVÄN/HEIKON ARVOSANAN ARVIOINTITIEDOTE

KAMUKYSELY

TET 7.lk ja 8.lk

HUHTIKUU UUSIEN TUKIOPPILAIDEN VALINTA 

TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN TARKISTUKSET

ALAKOULUVIERAILUT/NIVELPALAVERIT huhti-toukokuun vaihteessa

TULEVIEN 7 LK:N  MUODOSTAMINEN

EO:N TESTIT JA TUNNIT

TOUKOKUU TUKARIKOULUTUS 

TULEVIEN SEISKOJEN TUTUSTUMINEN  + VANH.ILTA

TULEVIEN 1.LUOKKALAISTEN TUTUSTUMINEN + VANH.ILTA

OPPILASHUOLTOTOIMINNAN ARVIOINTI

 

 

 

 

 

Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta

Perusopetuksen yhteinen suunnitelma, johon koulut täydentävät omat osuutensa ao. kohtiin

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut[10]

Monialaista yhteistyötä tekevät kouluilla koulupsykologi, -kuraattori/sosiaaliohjaaja ja terveydenhoitaja sekä koululääkäri.

Koulupsykologin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista.

Koulupsykologin tehtävänkuvaan kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa.

Psykologin asiakastyö sisältää lapsen ja nuoren kehitykseen ja oppimiseen liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin. Kouluyhteisössä koulupsykologi osallistuu tarvittaessa oman erityisalansa asiantuntijana koulun oppilashuoltoryhmiin sekä muuhun monialaiseen oppilashuollon yhteistyöhön, joka koskee yksittäistä oppilasta, luokkaa tai koko kouluyhteisöä. Koulupsykologi noudattaa työssään ammattieettisiä periaatteita.

 

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä kouluelämään ja -työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä joko henkilökohtaisesti tai opettajan/erityisopettajan välityksellä niin oppilaat/opiskelijat kuin heidän huoltajansakin.

Tällaisia koulutusasteesta riippumattomia kysymyksiä tai huolenaiheita voivat olla esimerkiksi haasteet oppimisessa, keskittymisessä ja toiminnanohjauksessa sekä erilaiset oppilaan/opiskelijan psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat, kuten ahdistuneisuus tai mielialan alavireisyys.

Koulupsykologi noudattaa työssään ammattieettisiä periaatteita. Koulupsykologin palvelut ovat luottamuksellisia sekä maksuttomia.

 

Koulukuraattori/sosiaaliohjaaja

 

Koulukuraattori/sosiaaliohjaaja on oppilaitoksessa työskentelevä sosiaali- ja kasvatusalan ammattihenkilö. Koulukuraattori tukee oppilasta/opiskelijaa silloin, kun kaveri- tai perhesuhteissa on huolia, oppilas/opiskelija kokee yksinäisyyttä, tulee kiusatuksi, koulunkäynti ei suju tai poissaoloja kertyy paljon. Oppilas/opiskelija voi tarvita tukea myös silloin, kun hänen tai hänen perheensä elämään tulee muutoksia tai kriisejä, jotka vaikuttavat opiskeluun ja hyvinvointiin.

Koulukuraattorin tehtävänä on tukea oppilasta/opiskelijaa yhdessä läheisten sekä koulun sisäisen ja ulkoisen verkoston kanssa. Perusopetuksessa tavoitteena on se, että oppilas suoriutuu peruskoulun oppimäärästä ja saa päättötodistuksen. Toisella asteella tavoitteena on opinnoista suoriutuminen ja tutkintotodistuksen saaminen.

Oppilas/opiskelija voi hakeutua oma-aloitteisesti keskustelemaan tai tulla vanhemman, opettajan, terveydenhoitajan tai jonkun muun henkilön ohjaamana kuraattorille. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.

Koulukuraattori on mukana koulun oppilas-/opiskelijahuollollisessa ja moniammatillisessa työssä sekä ohjaa tarvittaessa oppilaan/opiskelijan koulun ulkopuolisten tukipalvelujen piiriin.

Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtainen keskustelumahdollisuus koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun oppilas on tätä pyytänyt[11].

 

 

Kouluterveydenhoitaja on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiantuntija, joka osallistuu sekä yhteisölliseen, että yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Kouluyhteisön tasolla terveydenhoitaja tuo terveydenedistämisen näkökulman oppilashuoltotyöhön ja hän käy läpi terveystarkastusten tuottamat tulokset yhteisötasolla oppilashuollossa.                 Yksilötasolla terveydenhoitaja ja lääkäri osallistuvat oppilaiden tukitoimien suunnitteluun terveydenhuollon asiantuntijoina.

 

Koululääkäri osallistuu laajoihin terveystarkastuksiin, jotka tehdään 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Lääkärin kanssa tehdään yhteistyötä myös oppilashuoltotyöhön liittyvissä asioissa.

 

 

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat [12]

 

Koulukohtainen, yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä edistää yhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Se toteuttaa, seuraa ja kehittää yhteisöllistä oppilashuoltoa. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän työ on ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

 

Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi terveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä, oppilaiden ja huoltajien edustajat ja se voi kuulla asiantuntijoita tarpeen mukaan. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa rehtori.

Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän jäsenten tehtävät:

Rehtori/ koulunjohtaja Vastaa ryhmän koollekutsusta ja toimii ryhmän puheenjohtajana sekä vastaa yksikkönsä oppilashuollosta.
Erityisopettaja Tukee oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia.
Opettaja Välittää tietoa oppilaiden hyvinvoinnista.
Oppilaanohjaaja Vastaa oppilaiden opintojen ohjauksesta.
Kouluterveydenhuolto Vastaa oppilaan terveyden seuraamisesta ja edistämisestä.
Osallistuu kouluympäristön terveydellisten olojen seurantaan sekä koulun monialaiseen yhteistyöhön.
Koulupsykologi Antaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, jolla 

1) edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä perheiden ja muiden lähiyhteistyötahojen kanssa sekä  2) tuetaan lapsen/nuoren oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.

Kuraattori/sosiaaliohjaaja Tukee oppilaiden hyvinvointia, myönteistä kokonaiskehitystä ja koulunkäyntiä sekä edistää hyvinvointia kouluyhteisössä.
Oppilas/huoltajajäsen Tuo tietoa oppilaiden/huoltajan havaitsemista ilmiöistä kouluyhteisössä ja välittää yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän terveiset muille oppilaille/huoltajille.

 

Toimintatapoja suunnitellaan yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, opettajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein, KaMu-koulukysely tai vastaava vuosittain ja kouluviihtyvyyskysely tai vastaava vähintään kerran vuodessa.

Toimintasuunnitelmat viedään käsiteltäväksi oppilaskunnan hallitukseen ja vanhempia edustavaan toimijatahoon.

Tähän koulukohtainen kuvaus:  Kyselyiden tulokset kohr, toimintasuunnitelmat hyväksytään oppilaskunnissa joihin KOHR edustaja (rehtori) käy esittelemässä. Vanhempainyhdistyksen edustajat myös v.yhdistykselle esittelevät ne.

  • Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

 

Koulun ulkopuoliset yhteistyötahot osallistuvat oppilashuollon kehittämistyöhön pohtien oppilashuollon rakenteita, muotoja ja toimintatapoja yhteistyössä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kanssa.[13] (Liite 1. Koulun ulkopuoliset yhteistyötahot)

 

  • Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatkoopintojen suunnittelussa

 

Esi-, perus- ja toisen asteen nivelvaiheiden toimintamallit helpottavat oppilaan siirtymistä kasvatuksesta ja opetuksesta vastaavien tahojen välillä. Toimintamallien avulla varmistetaan, että opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellinen tieto siirtyy oppilaan mukana seuraavalle taholle.

Oppilaan tilanne voi edellyttää nivelvaiheiden toimintamallien noudattamista myös iltapäivätoiminnan yhteydessä, luokanopettajan /-valvojan vaihtuessa, oppilaan vaihtaessa koulua tai kuntaa tai tullessa uuteen kouluun maahanmuuttajana.

Kun oppilas siirtyy samassa kunnassa samalla kouluasteella, tiedot voidaan siirtää lupaa kysymättä. Kaikissa muissa tapauksissa tiedonsiirtoon on pyydettävä huoltajan tai oppilaan lupa.

Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä / viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai toisen asteen koulutuksen järjestäjälle[14].

 

Yhteistyö koulutuksen siirtymävaiheissa

 

VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN

❖  tarvittaessa palaverit huoltajan, terveydenhoitajan ja esiopetuksen kesken

❖  lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

❖  vanhempaintilaisuudet esiopetuksesta

❖  varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultointi tarvittaessa

 

ESIOPETUKSESTA ALAKOULUUN

❖  yhteistyö huoltajien kanssa

❖  yhteistyö luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa

❖  monialainen konsultointi

-          huoltajien ja lasten kouluun tutustuminen

-          lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

-          tehostetun ja erityisen tuen tietojen siirto

-          eri tahojen havainnot/tutkimukset

-          koulunkäynnin lykkäys

-          pienryhmätarpeet

 

ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN

❖  yhteistyö esiopettajan ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kanssa  ❖ tiedonsiirtolomake esiopetuksesta iltapäivätoimintaan

 

KUUDENNELTA SEITSEMÄNNELLE LUOKALLE

❖  tutustumiskäynnit kouluun, johon siirrytään

❖  siirtopalaverit lähettävän ja vastaanottavan koulun toimijoiden kesken

❖  luokkaryhmien muodostaminen yhteistyössä lähettävän koulun ja vastaanottavan koulun kesken

❖  vanhempainilta 4/5/6. luokan keväällä

❖  koteihin tiedote vastaanottavan koulun oppilashuollosta

❖  tuki-/kummioppilaat sopeutumisen tukena

❖  uusien ryhmien ryhmäytymispäivät

❖  uusien ryhmien vanhempainillat

❖  säännölliset luokanvalvojan/luokanohjaajan tunnit/vartit

YLÄKOULUSTA LUKIOON JA TOISELLE ASTEELLE

❖  yhteistyö huoltajien ja oppilaan kanssa

❖  monialainen yhteistyö

-          8. luokan laaja terveystarkastus

-          oppilaanohjaajan haastattelut

-          työelämään tutustumisjaksot, TET – jaksot

-          tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksissa

-          toisen asteen oppilaitoksista tehtävät vierailut ja koulutuksen esittely

-          yhteishakuun liittyvät vanhempainillat –                 yläkoulun oppilaanohjaajien ja toisen asteen opinto-ohjaajien yhteistyö –            jälkiohjaus

-          9. luokan jälkeen seuranta oppilaiden sijoittumisesta jatko-opintoihin tai työelämään. Seurannasta vastaavat seudun opinto-ohjaajat

-          oppilaan tai huoltajien luvalla tiedon siirto toisen asteen oppilaitokseen –  tarvittaessa lausunto harkinnanvaraista hakua varten

 

Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

 

Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä.

 

Tähän koulukohtainen kuvaus:

Paikallinen yhteistyö toteutetaan Mahtava-ryhmän kautta, joka kutsutaan koolle kerran lukuvuodessa. Mahtava-ryhmään osallistuu edustaja poliisista, liikennöitsijöistä, paikallisista kaupoista, seurakunnasta, nuorisotyöstä, sosiaalitoimesta sekä koulun kohr.

 

Kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehditaan säännöllisesti[15]. Joka kolmas vuosi toteutetaan kouluympäristön terveydellisten olosuhteiden ja turvallisuuden tarkastukset. Tarkastukseen osallistuvat kouluterveydenhoitajan ja terveystarkastajan lisäksi koulutuksen järjestäjä, oppilaiden edustaja ja koulun henkilökunnan edustaja. Tarkastukseen voidaan kutsua lisäksi muita asiantuntijoita.

 

Samassa yhteydessä tehdään terveydensuojelulain [16] mukainen määräaikaistarkastus terveystarkastajan aloitteesta. Terveystarkastaja tekee tarkastuksesta tarkastuspöytäkirjan.

 

 

  • Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Kouluterveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyötä koulukohtaisen suunnitelman mukaan,

esimerkiksi murrosikään liittyvät terveydenhoitajan pitämät oppitunnit 5. luokalla, tutustuminen perhesuunnitteluneuvolan toimintaan 8.luokalla ja Terveysrasti-päivät. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös eri asiantuntijoiden ja kolmannen sektorin kanssa.

 

Kouluterveydenhuollon, terveystiedon opetuksen ja Terveysrasti-päivien sisällöissä otetaan huomioon valtakunnallisen kouluterveyskyselyn sekä seudullisesti että koulukohtaisesti koottu tieto lasten ja nuorten terveyskäyttäytymisestä.

 

  • Järjestyssäännöt

 

Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä[17].

Koulun omat järjestyssäännöt (Liite 2)

  • Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

 

Säännöllinen yhteydenpito koulun ja kodin välillä helpottaa yhteistyötä mahdollisten ongelmien ilmetessä.

 

Luokanopettaja tai -ohjaaja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja. Opettaja puuttuu oppilaan epämääräisiin ja toistuviin poissaoloihin ja myöhästymisiin, sekä luvattomiin poissaoloihin Poissaolomallin (Liite 3) mukaisesti keskustelemalla oppilaan kanssa ja olemalla yhteydessä huoltajiin. Jos tilanne ei näillä toimenpiteillä korjaannu, opettaja kokoaa monialaisen asiantuntijaryhmän, joka päättää jatkotoimenpiteistä.

Koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä seurataan yleisesti oppilaiden poissaoloja mahdollisena oppilashuollollisena ilmiönä, johon tulee puuttua.

Palvelutarpeen arviointipyynnön tai Lastensuojeluilmoituksen tekemistä voidaan harkita luvattomien poissaolojen yhteydessä, tai kun pitkittynyt poissaolo luvallisestakin syystä on vaikeuttanut oppilaan kouluun palaamista.

 

Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos huoltaja ei huolehdi oppilaan oppivelvollisuuden suorittamisesta, rehtori ilmoittaa sivistyslautakunnalle koulunkäynnin laiminlyönnistä.[18] Tieto laiminlyönnistä menee myös lastensuojeluun, mutta sitä ei käsitellä lastensuojeluilmoituksena. Jos oppilaan tilanne huolettaa, on siitä tehtävä lastensuojeluilmoitus erikseen.

 

 

 

  • Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

 

Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

 

Koulutapaturmien ehkäisy ja ensiapu ovat osa koulukohtaista koulun turvallisuussuunnitelmaa, joka laaditaan rehtorin, koulun henkilöstön, kouluterveydenhuollon ja oppilaskunnan yhteistyönä. Koulussa on oltava tarkoituksenmukainen ensiapuvälineistö. Sen kunnosta ja täydentämisestä vastaava rehtorin nimeämä henkilö. Terveydenhoitajan tehtävänä on tarkastaa välineistö säännöllisesti.

 

Koulutapaturmista saadaan tietoa kouluterveydenhoitajalta sekä vahinkoilmoituksista. Tilastoinnista saatua tietoa tarkastellaan yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja tietoa hyödynnetään tapaturmien ennaltaehkäisyssä.

 

  • Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

 

Koulun aikuisten tulee puuttua koululaisten päihteiden käyttöön ja tehdä asiassa tarvittaessa yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Painopisteenä on ennaltaehkäisevä työ. Tupakointi on kielletty kaikessa koulun toiminnassa ml. opintoretket. Oppilashuollollisten toimien lisäksi koulun käytettävissä ovat perusopetuslain mukaiset kurinpitokeinot.

 

Terveystarkastusten yhteydessä selvitetään oppilaiden päihteiden käyttöä.

Kouluterveydenhuollon tehtävänä on neuvoa ja auttaa tupakoinnin sekä päihteiden käytön lopettamisessa ja järjestää tarvittaessa hoitoonohjaus. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Mikäli päihteiden käyttöä ilmenee oppilaiden kesken laajemmin, yhteistyötä voidaan lisätä alueellisesti esim. poliisin, nuorisotyön, huoltajien ja järjestöjen kanssa.

 

  • Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

 

Koulumatkojen kulkemisessa noudatetaan sivistyslautakunnan hyväksymiä Savonlinnan

kaupungin koulukuljetusoppaan periaatteita. Kuljetusopas löytyy osoitteesta http://www.savonlinna.fi/asukas/kasvatus_ja_opetus/koulukuljetus

 

Koulun pihojen ja niiden ympäristöjen liikennejärjestelyillä minimoidaan tilanteet, joihin sisältyy onnettomuusriski.

Koulukuljetusjärjestelyjä seurataan ja arvioidaan havaintojen ja saadun palautteen pohjalta.

Koululle tulevien ja lähtevien koulukuljetusten jättöpaikat ovat erikseen muista alueista ja suunniteltu turvallisiksi. Lähtiessä kuljetuksiin paikalla on aina aikuinen valvomassa siirtymistä kuljetuksiin. Mikäli oppilailla on odotustunteja, ne ovat valvottuja koulunkäynninohjaajien toimesta.

 

  • Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä [19]

 

Oppilashuoltosuunnitelman liitteenä on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. (Tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen, Liite 4, KaMu-kiusaamiseen puuttumisen ohjelma Liite 5) Suunnitelman noudattamista ja toteutumista seurataan omavalvonnalla.

Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.

 

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön[20]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se on otettava huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville.

 

Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille[21]. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.

 

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.

 

Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle annetaan tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Ohjeet käydään läpi aina uuden viranhaltijan perehdyttämisessä ja ne ovat nähtävänä koulun opettajanhuoneissa ja Wilmassa. Ohjeet käydään läpi myös koulujen vanhempainilloissa.

 

Kaikilla koulun aikuisilla on velvollisuus puuttua oppilaan häiritsevään käyttäytymiseen oppitunneilla, retkillä tai välitunnilla.

 

Epäasiallisesta käytöksestä voi seurata kasvatuskeskustelu, jossa käydään tilanne läpi, ja pohditaan sen syitä ja seurauksia. Oppilaan määrää kasvatuskeskusteluun koulun opettaja tai rehtori. Tarvittaessa kasvatuskeskusteluun pyydetään oppilaan huoltaja.

Häiriökäyttäytymisestä ilmoitetaan aina huoltajille.13

Jälki-istuntojen aikana oppilaalla voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä. Tehtävät voivat liittyä jälki-istunnon syyhyn. Esim. mikäli oppilas on hajottanut pulpetin, tämä voi jälki-istunnon aikana korjata sen.13

Jos oppilas sotkee koulun tiloja tai omaisuutta, hänet voidaan laittaa siivoamaan sotkunsa. Siivoaminen ei ole rangaistus, vaan se kuuluu oppilaan velvollisuuksiin.[22] Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa ja ottaa pois oppilaan tavarat, jos on perusteltua epäillä, että oppilaalla on vaarallisia esineitä tai aineita tai keskittymistä ja opetusta häiritseviä tavaroita, esim. kännykkä. Tavaroiden tarkastustilanteessa paikalla on kaksi aikuista, joista toisen oppilas saa itse valita. Tarkastus tehdään huomiota herättämättä, henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä kunnioittaen.13

 

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

 

Kriisisuunnitelma

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma (Liite 6.) valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma.

 

 

Fyysisen turvallisuuden edistäminen

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Tämä varmistetaan säännöllisin väliajoin tehtävällä riskikartoituksella. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka ja oppilaan oppimisympäristö tutustumisaikana on oppilaalle turvallinen.

 

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma[23]. Turvallisuutta ohjaa myös pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä säädös pelastussuunnitelmasta[24]. Pelastussuunnitelmaa on päivitettävä säännöllisesti ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle.

 

 

Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös tietoturvallisuuteen liittyvät toimintatavat.

 

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen [25]

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Oppilaan tarvitsemaa tukea annetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan suostumukseen26.

 

Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

 

Kouluterveydenhuollon osalta yksilölliseen oppilashuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset [26] ja niihin sisältyvä terveysneuvonta. Laajat terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. luokkien oppilaille.

 

Huoltajilla on aina oikeus osallistua lapsensa tarkastuksiin. Erityisesti heidät kutsutaan mukaan laajoihin terveystarkastuksiin. Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy lomake, jonka täyttävät sekä huoltaja, oppilas että luokanopettaja tai luokanohjaaja. (Liite 7.) Lomakkeiden kautta kerätään ajankohtaista tietoa oppilaiden hyvinvoinnista. Laajoista terveystarkastuksista koottu tieto käsitellään yleisellä tasolla koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Luokkakohtainen yleispalaute käydään läpi luokanopettajan tai luokanohjaajan kanssa.

 

Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koulupäivinä ennalta ilmoitettuina aikoina. Tarvittaessa järjestetään myös iltavastaanottoja. Terveystarkastusten lisäksi terveydenhoitaja huolehtii tarvittavasta ensiavusta ja sairaanhoidosta. Kun kouluterveydenhoitaja ei ole välittömästi käytettävissä, tarvittavan ensiavun antaa muu henkilökunta.

 

Koululääkäri on koululla erikseen sovittuina ajankohtina. Hän tekee pääasiassa vain suunnitelman mukaiset terveystarkastukset.

 

Hammashuolto kutsuu oppilaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan tarkastuksiin.

Hoitokäynti on mahdollista koulupäivän aikana, kun siitä ilmoitetaan opettajalle ennakkoon.

 

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon ja lääkityksen järjestäminen

Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen koulussa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien, oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, joten kouluterveydenhuollon on saatava tieto oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, hänen saamasta hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.

Erityisruokavalion järjestäminen

Kouluruokailussa huomioidaan allergiat ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden esteellisyys. Allergioista ja muusta esteellisyydestä ilmoitetaan koulun ruokapalveluun erityisruokavaliolomakkeella. Lomake varmennetaan kouluterveydenhuollossa. (Liite 9) Erityisruokavaliot valmistetaan vain todellisen tarpeen mukaan, ei mieltymysten pohjalta.

 

Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tarvittaessa tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.  Kaikkien ruokien perustana ovat terveydelliset perusperiaatteet ja tieto ruoan alkuperästä. Kouluateria kattaa noin kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta.

 

 

Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

 

Yhteistyö tehostetussa ja erityisessä tuessa

Oppimisen tukeen liittyvät asiat on kuvattu opetussuunnitelman kohdassa 7. ”Oppimisen ja koulunkäynnin tuki”

 

 

Yhteistyö joustavassa perusopetuksessa

 

Joustava perusopetus pohjautuu opetussuunnitelman perusteisiin. Se on suunnattu 7.-9. luokkien oppilaille. Oppilaan koulunkäynnin kokonaisvaltainen suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi tehdään monialaisesti yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.

 

Yhteistyö sairaalaopetuksessa

Sairaalakoulujakso sovitaan määräajaksi. Arvio sairaalakoulujakson tarpeellisuudesta tehdään yhteistyössä huoltajan, oppilaan oman koulun, sairaalakoulun ja hoidon edustajien kanssa.

Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan koulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Opetus suunnitellaan yksilöllisesti, omia oppikirjoja käyttäen ja yhteistyössä oman koulun opettajien kanssa. Sairaalaopetuksessa olon aikana tehdään koulun kanssa yhteistyötä opetussuunnitelman (ml.HOJKS) ja arvioinnin osalta.

Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään yhteistyötä myös huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa.

 

Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen.

Yleensä ennen kirjallisen varoituksen antamista

-       asia yksilöidään

-       oppilasta kuullaan

-       oppilasta ojennetaan

-       asiasta ilmoitetaan huoltajille

-       oppilaan kanssa käydään kasvatuskeskustelu

-       oppilaalle määrätään jälki-istunto

-       kaikki tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan

-       rehtorin virallinen hallintopäätös valitusosoituksin

 

Määräaikainen erottaminen

-       määräaikaista erottamista edeltää kirjallinen varoitus

-       asia yksilöidään

-       oppilasta kuullaan

-       huoltajille varataan tilaisuus tulla kuulluiksi

-       tehdään suunnitelma oppimisen ja koulunkäynnin tueksi

-       kaikki tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan

-       oppilaan erottamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi päättää sivistyslautakunta, päätös tehdään valitusosoituksin, Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna sekä käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta (24 § lastensuojelulaki)

 

Oppilaalla on oikeus oppilashuollon palveluihin.

 

  • Asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

 

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja eli luokanopettaja / luokanvalvoja / ryhmänohjaaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, psykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja. Vastuuhenkilö ja kirjaaja valitaan ryhmän jäsenten keskuudesta. Vastuuhenkilön tehtävänä on vastata kaikkien ryhmän jäsenten toimenpiteiden kirjautumisesta oppilashuoltokertomukseen.

 

Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi edellyttää oppilaan tai huoltajan suullista suostumusta. Yksilöity kirjallinen suostumus tarvitaan, kun asiantuntijaksi kutsutaan koulun ulkopuolinen henkilö tai oppilaan läheinen.

 

 

Kuva 2. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittely oppilashuollossa.

  • Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

 

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia tekevät tarvittaessa myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, ja se etenee aikajärjestyksessä.

 

Kertomukseen kirjataan

  • yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
  • kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
  • kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
  • asian aihe ja vireille panija,
  • oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
  • toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
  • tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
  • toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

 

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

 

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin (Wilma/koulun arkisto). Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Opetuksen järjestäjä nimeää rekisteristä vastaavan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilöitä voi olla useita, jos rekisteriin kuuluvia asiakirjoja säilytetään koulujen omissa lukollisissa tiloissa.  Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta, ovat salassa pidettäviä.

 

Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

Salassapito

Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä[27]. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat muun muassa tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset ovat salassa pidettäviä. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto.[28][29]

 

Oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan pyytää opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja myös muilta tahoilta[30]. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä[31].

 

Välttämättömillä salassa pidettävillä tiedoilla tarkoitetaan oppilaskohtaisia tietoja, jotka opettajan on perusteltua saada tietää opetustyön suunnittelemiseksi, koulutyön tueksi sekä oppilaan ja kouluyhteisön turvallisuuden takaamiseksi. Tiedot ovat

opetusjärjestelyjen kannalta oleellisia, merkittäviä ja ajankohtaisia. Tiedon luovuttaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tiedot on annettava viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä. Tiedon luovuttaja joutuu aina harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon.

 

Huoltajan suostumus pyritään aina hankkimaan yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen, vaikka siihen olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste.

 

Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

 

Toimintakäytännöistä sovitaan tapauskohtaisesti, kun yksittäisen oppilaan tai nimetyn ryhmän asiassa tehdään yhteistyötä nuorisotoimen, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja poliisin kanssa (Ankkuri-tiimi, kuvaus / yhteystiedot Liite 8).

 

Toimintakäytännöistä tehdään yhteenveto, joka käydään läpi oppilaan/ryhmän sekä yhteistyökumppanin kanssa. Yhteenvedossa sovitaan vastuuhenkilöistä, tiedottamisesta, yhteisistä tavoitteista, tarvittavasta seurannasta sekä toiminnan päättymisestä.

 

 

  1. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa[32]

 

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi.

 

Tähän koulukohtainen kuvaus:

 

Koulumme oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa;  Koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluu vanhempainyhdistyksen edustaja. Päätettävät asiat viedään oppilaskuntien käsiteltäviksi ja hyväksyttäviksi.

esim. oppilaskunnat, vanhempaintoimikunnat, tukioppilastoiminta, Nuorisovaltuusto, aluejohtokunnat

 

Koulumme yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille; esim. vanhempainillat, Wilma

 

 

  1. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen[33]

 

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Savonlinnassa oppilashuollon toteutumista kaikilla oppiasteilla seuraa kuntakohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelman toteuttamista valvoo yhteisöllinen, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä ja sitä arvioidaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

 

Koulun osalta kirjataan

  • seurannasta vastuussa oleva taho koulussa: KOHR
  • seurattavat asiat: toimintasuunnitelman toteutuminen, kyselyt
  • käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi: wilma, kyselyt
  • seurannan aikataulu: lukuvuoden arviointikokous toukokuussa
  • seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä
  • keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.: vanhempainyhdistyksen edustaja, oppilaskunnan vetäjät, rehtori

 

Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liitteet

 

 

 

  1. Koulun ulkopuoliset yhteistyötahot

 

  1. Koulukohtaiset järjestyssäännöt

 

  1. Poissaoloihin ja myöhästelyihin puuttuminen Savonlinnan kaupungin perusopetuksessa

 

  1. Koulun oma Tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen

 

  1. KaMu (Kaikki Mukaan) kiusaamisen vastaisen toiminnan malli

 

  1. Koulun oma kriistitoimintamalli,

 

  1. Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä lomake huoltajan, oppilaan ja opettajan täytettäväksi

 

  1. Ankkuri-tiimi

 

  1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Etelä-Savo 2019-20 /Savonlinna HUOM. LINKIT AVAUTUVAT UUTEEN VÄLILEHTEEN CTRL+KLIKKAUS

 

LIITE 1 Koulun ulkopuoliset yhteistyötahot (linkki)

 

Koulun ulkopuoliset yhteistyötahot

 

 

LIITE 2 Koulukohtaiset järjestyssäännöt

 

Kerimäen koulun järjestyssäännöt ja kurinpidollinen polku

Hyväksytty

26.11.2020 Opettajakokous

28.10.2020 Yläkoulun oppilaskunta

8.10.2020 Alakoulun oppilaskunta

6.5.2021 päivitetty opettajien veson yhteydessä

 

Kerimäen koulun järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulun alueella ja koulun retkillä.

Seuraavien järjestyssääntöjen lisäksi noudatan opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita.

 

1. Järjestyssääntöjen tarkoitus

Järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää koulun järjestystä, opiskelun sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

 

2. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, oikeus yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen kohteluun, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä oikeus yksityisyyden suojaan.

Oppilaan velvollisuus on osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon. Hänen tulee myös suorittaa tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.

 

3. Hyvät tavat

Käyttäydyn kohteliaasti ja asiallisesti sekä noudatan hyviä tapoja.

Pukeudun asiallisesti. En oleskele sisätiloissa päähine tai huppu päässä.

Huolehdin koulun omaisuudesta ja olen siitä korvausvelvollinen.

Huolehdin ympäristön siisteydestä.

Kunnioitan toisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta sekä omaisuutta.

En osallistu minkäänlaiseen kiusaamiseen tai vaaran tuottamiseen, jotta jokainen voisi tuntea olonsa koulussa turvalliseksi sekä henkisesti että fyysisesti.

Ilmoitan koulun aikuiselle, jos huomaan kiusaamista

En tuo, en käytä enkä pidä hallussa koulussa ja koulualueella

virvoitusjuomia

energiajuomia

tupakkatuotteita

päihteitä

vaarallisia aineita

vaarallisia esineitä

En kuvaa enkä julkaise oppilaita tai koulun henkilökuntaa koskevia kuvia ja tallenteita ilman asianosaisten lupaa.

 

4. Oppitunnit ja koulun tilaisuudet

Saavun tunneille ja koulun tilaisuuksiin täsmällisesti. Pidän opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä.

Opiskelen tunnollisesti ja ahkerasti sekä kunnioitan työrauhaa.

Jätän päällysvaatteet, päähineet ja kengät naulakkoon.

Käytän puhelinta oppitunneilla ja tilaisuuksissa opettajan ohjeiden mukaisesti. Puhelimen tulee olla äänetön ja poissa näkyvistä ellei opettaja toisin pyydä.

En syö purkkaa enkä mitään muuta oppitunneilla ja koulun tilaisuuksissa.

Oppitunnin jälkeen siirrän pöydän ja tuolin paikoilleen.

Siirryn liikuntapaikoille sekä opetukseen koulun ulkopuolelle koulun järjestyssääntöjä, liikennesääntöjä ja muita annettuja ohjeita noudattaen.

 

5. Välitunnit

Menen välitunnille ilman erillistä kehotusta. Yläluokkien sisävälitunneilla noudatan sovittuja käytänteitä.

Liikun käytävillä rauhallisesti.

Poistun koulun alueelta vain opettajan luvalla.

Muistan, että lumipallojen ja muiden toisia tai koulun omaisuutta vahingoittavien esineiden heittely on kielletty.

 

6. Ruokailu

Osallistun ruokailuun omalla vuorollani ja noudatan hyviä ruokailutapoja sekä keittiöhenkilökunnan ohjeita.

En käytä puhelinta ruokalassa.

 

7. Koulumatka

Kuljen koulumatkat liikennesääntöjä, hyviä tapoja ja annettuja ohjeita noudattaen.

Säilytän polkupyörät, mopot yms. lukittuina koulun alueella niille varatuilla paikoilla.

Koulupäivän ja muun ohjatun toiminnan päätyttyä poistun viivyttelemättä koulualueelta.

En mopoile enkä pyöräile koulualueella.

 

KERIMÄEN KOULUN KURINPIDOLLINEN POLKU JA SEURAAMUKSET

Rikkomus Toimenpide 1 Toimenpide 2 Toimenpide 3 Toimivalta, vastuuhenkilö
tottelematto-muus Puhuttelu 1-3krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

lumipallojen heittely Puhuttelu 1-3 krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

asiaton kielenkäyttö Puhuttelu 1-3 krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

opetuksen tai koulun tilaisuuden häiritseminen Puhuttelu tai tarvittaessa oppitunnilta/ 

tilaisuudesta

poistaminen jäljellä olevaksi ajaksi

Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

lunttaaminen Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Koe hylätään. Koe hylätään. 

Jälki-istunto max. 2 h

Koe hylätään. 

Kirjallinen varoitus.

Opettaja 

Rehtori

myöhästely oppitunneilta Puhuttelu 1-3 krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2h Opettaja 

Rehtori

koulu- 

alueelta poistuminen

Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

varastaminen Jälki-istunto ma.x 2 h. 

Soitto huoltajalle.

Rikosilmoitus yli 15 v., alle 15 v lastensuojelu-ilmoitus.

Jälki-istunto max. 2 h. 

Soitto huoltajalle.

Rikosilmoitus yli 15 v., alle 15 v lastensuojeluilmoitus.

Jälki-istunto max.2 h. 

Soitto huoltajalle.

Rikosilmoitus yli 15 v., alle 15 v lastensuojeluilmoitus.

Opettaja 

Rehtori

koulun omaisuuden tahallinen rikkominen Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. 

Korvausvelvollisuus.

Jälki-istunto max 2h. 

Korvausvelvollisuus.

Jäli-istunto max 2h. 

Korvausvelvollisuus.

Opettaja 

Rehtori

nujakointi Puhuttelu 1-3krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

välitunti-pinnaus Puhuttelu 1-3 krt Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jälki-istunto max. 2 h Opettaja 

Rehtori

unohdukset 1-2 krt puhuttelu Läksyparkki 

(3-6 lk läksy-tai oppikirjaunohdusta 3krt,

7-9 lk läksy-tai oppikirjaunohdusta oppiainekohtaisesti 3 krt. Nollaantuu jaksoittain.)

Opettaja 

Rehtori

luvaton poissaolo 1-2 h luvaton poissaolo/pvä- korvataan 1 h läksyparkissa. 

3-6 h luvaton poissaolo/pvä- korvataan 2 h läksyparkissa.

Lisäksi tunneilla tehdyt tehtävät kotiin tehtäväksi.

Kasvatuskeskustelu max. 2 h. Soitto huoltajalle jolla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Oppilashuollolliset toimenpiteet Opettaja 

Rehtori

tupakointi kouluaikana Kasvatuskeskus-telu max. 2 h. Huoltaja kutsutaan mukaan. Jälki-istunto max. 2h Jälki-istunto max. 2 h 

Rikosilmoitus yli 15 v., alle 15 v lastensuojeluilmoitus

Opettaja 

Rehtori

päihtyneenä esiintyminen Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojelu-ilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojeluilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojeluilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opettaja 

Rehtori

uhkailu Lastensuojelu-ilmoitus. 

Yli 15 v- rikosilmoitus.

 

Jälki-istunto

Lastensuojelu-ilmoitus. 

Yli 15 v- rikosilmoitus.

 

Kirjallinen varoitus

Lastensuojelu-ilmoitus. 

Yli 15 v- rikosilmoitus.

 

Määräaikainen erottaminen.

Opettaja 

Rehtori

vakava väkivalta, pahoinpitely Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojelu-ilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojelu-ilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opetuksen osallistumisen epääminen loppupäiväksi. 

Lastensuojelu-ilmoitus.

Yli 15 v- rikosilmoitus.

Opettaja 

Rehtori

törkeä väärennös Kasvatuskeskus-telu max. 2 h. Huoltaja kutsutaan mukaan. Jälki-istunto max. 2 h Kirjallinen varoitus Opettaja 

Rehtori

kiusaaminen Kamu- toimintamalli Kamu-tiimi
mikäli oppilas jättää saapumatta jälki-istuntoon tai läksyparkkiin 30 min. jälki-istuntoa lisää.
toistuva sääntörike, kasvatus-keskustelut ja jälki-istunnot eivät auta Kirjallinen varoitus Määräaikainen erottaminen Kirjallinen varoitus: rehtori 

Määräaikai-nen erottaminen: sivistyslauta-kunta

 

 

 

 

LIITE 3 POISSAOLOIHIN JA MYÖHÄSTELYIHIN PUUTTUMINEN SAVONLINNAN

KAUPUNGIN PERUSOPETUKSESSA. rk 24.4.2019

 

Perusopetuslaki 35 §

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

 

Perusopetuslaki 26 §

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle.

Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

 

Yleistä

Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan lapsensa poissaolosta ensimmäisenä poissaolopäivänä klo 12 mennessä. Ellei ilmoitusta ole tullut luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajiin.

 

Luvattomat poissaolot korvataan.

 

Savonlinnan kaupungin poissaolomalli

 

 

Poissaolot lomamatkojen takia

Perheiden lomamatkat tulee järjestää koulujen loma-aikoina. Luokanopettaja/ luokanvalvoja voi myöntää luvan korkeintaan kolmeen päivään. Rehtori päättää vapautuksen myöntämisestä oppilaalle koulunkäynnistä kolmea päivää pidemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Loma-anomus tehdään kirjallisena. Huoltajalla on velvollisuus huolehtia oppilaan koulutehtävistä ja uusien asioiden opettamisesta loman aikana. Oppilaalla on velvollisuus selvittää hyvissä ajoin ennen lomaa loma-ajalle tulevat tehtävät opettajilta. Tukiopetusta ei anneta oppilaiden kouluaikaisten lomien vuoksi.

LIITE 4 Koulun oma Tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen

 

 

suunnitelman pohjana mm.

 

Savonlinnan kaupungin tasa-arvo-ohjelma

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Lapsen oikeuksien julistus

Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa

 

Kerimäen koulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2021-2023

 

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lainsäädäntöperusta

 

Laki naisten ja miesten välisestä tasa‐arvosta velvoittaa kouluja ja oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että kouluilla ja oppilaitoksilla pitää olla suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja että kouluissa tehdään järjestelmällistä tasa‐arvotyötä.

 

Tasa‐arvon edistäminen koulussa tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi koulupäivän kaikissa tilanteissa. Lain mukaan on huolehdittava siitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

 

Tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain mukaan kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

Tasa‐arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa ei saa esiintyä syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn, kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Koulun tasa‐arvosuunnitelmassa kuvataan, miten koulussa ennaltaehkäistään sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tuetaan sukupuolten tasa‐arvon edistämistä.

 

Koulun tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:

1)                             selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta

2)                             tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi

3)                             arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla.

Käsitteitä

Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta.

Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan.

Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen.

Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa.

Moniperusteisessa syrjinnässä yksilöä tai ryhmää syrjitään monella eri perusteella.

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää.

Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää.

Vastatoimet ovat syrjintää: jokaisella on oikeus vedota syrjinnän vastaiseen säädäntöön ilman, että siitä on hänelle haittaa.

 

Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Positiivinen erityiskohtelu eli sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.

Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

Tasa-arvon     vastakohta     on     eriarvoisuus ja     eriarvoinen     kohtelu voi     olla     syrjintää.

Syrjintä voi olla tahallista tai tahatonta. Se voi olla suunnitelmallista ja harkittua tai se voi johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia.

Monenlaiset koulun käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

 

2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus Kerimäen koulussa

Opetussuunnitelman perusteiden linjaukset

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa‐arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa.  Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa‐arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri‐identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana.   Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa‐arvoa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lähtökohtana on selvitys koulun tasa-arvotilanteesta

 

Kerimäen koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys aloitettiin syyslukukaudella 2020. Suunnitelman laadinnan ohjausryhmänä on toiminut koulun kehittämisryhmä. Se vastaa myös jatkossa suunnitelman toteutumisen arvioinnista ja suunnitelman päivittämisestä.

Kehittämisryhmä on laatinut tämän toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman opetushallituksen julkaiseman oppaan avulla, Tasa-arvotyö on taitolaji – opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa.

Kehittämisryhmä aloitti suunnitelman laatimisen käymällä useita keskusteluja tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä käsitteistä ja asioista. Kehittämisryhmä päätti aloittaa suunnitelman laatimisen teettämällä koulun oppilailla tasa-arvokyselyn. Kyselypohja laadittiin google formsin kautta ja koulun oppilaat vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana wilman kautta lähetetystä linkistä.

Kysely oli erillinen alakoulun ja yläkoulun oppilaille. Alakoulussa kysely toteutettiin 3.-6.luokkalaisille ja yläkoulussa kaikille.

Kyselyn tulokset:

Oppilaat kokivat, että koulu on turvallinen, he voivat kääntyä koulussamme aikuisen puoleen, tulevat mielellään kouluun, oppilaita kannustetaan sukupuolesta riippumatta, oppilaat saavat ilmaista mielipiteitään sukupuolesta riippumatta ja koulumme on tasa-arvoinen.

Syrjintää on lievästi olemassa, johon pitäisi puuttua tehokkaammin.

Koulussa esiintyy epäasiallista kielenkäyttöä esim. halventavia tai muuten epäasiallisia vitsejä tai nimityksiä liittyen sukupuoleen, etnisyyteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, ikään, asemaan, terveydentilaan tai vammaan, johon pitäisi puuttua tehokkaasti.

Mikäli oppilaat tulevat koulun aikuiselle kertomaan seksuaalisuuteen tai muuhun liittyvästä huomauttelusta/nimittelystä, koulun aikuisten pitäisi pystyä tehokkaammin saada tämä loppumaan.

 

Opetuksen järjestäminen

 

Kerimäen koulussa oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.   Opetuksessa käytettävät työvälineet, työaineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Oppilaat eivät saa joutua epätasa‐arvoiseen asemaan esimerkiksi sen vuoksi, että oppilaat saavat käyttää omia digitaalisia laitteita. Oppilaalla on oikeus saada myös maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Noudatamme Savonlinnan kaupungin Kamu-ohjelmaa (kaikki mukaan) kiusaamiseen puuttumiseksi. Opettajat ja kaikki koulun aikuiset ovat sitoutuneet kiusaamisen vastaiseen työhön. Koulussa puututaan kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjintään. Haluamme kasvattaa oppilaita, jotka eivät kiusaa muita. Koulussa toteutetaan myös vuosittain kiusaamiskyselyt 2 kertaa (Kamu-kysely).

Koulun aikuisten toiminnassa otetaan huomioon oppilaan edun ensisijaisuus, oppilaan oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi sekä oppilaan näkemysten kunnioittaminen.   Vaikka opetus on mahdollisimman sukupuolineutraalia eli oppilaiden sukupuoleen kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota, otetaan opetuksessa myös huomioon ns. sukupuolisensitiivisyys eli tavoitteena on tunnistaa tyttöjen ja poikien ja myös muunsukupuolisten erilaiset tarpeet eri ikä‐ ja kehitysvaiheissa. Opiskeluolot järjestetään sellaisiksi, että ne sopivat kaikille.  Kaikkia tulee kannustaa löytämään omat henkilökohtaiset vahvuutensa.

Tavoite:

-                  kaikkein ensisijaisin tavoite on, että tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta aloitetaan keskustella koulun erilaisissa arjen tilanteissa, samalla tehdään käsitteet tutuiksi

-                  opetusta, oppimateriaaleja sekä oppilashuollon palveluja arvioidaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta

-                  kiusaamisen ennaltaehkäisyyn panostaminen

-                  ryhmäytymisharjoitukset jaksoittain oppiainerajat rikkoen

-                  erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei oppilaita kohdella eriarvoisesti sukupuolesta tai ikäluokasta riippuvalla tavalla, vaatimukset oltava yhdenvertaisia kaikilla

-                  edellä mainituista asioista vastaavat koulun opettajat oman opetuksensa osalta, luokanohjaajat oman tehtävänsä osalta, erityisopettajat ja oppilashuollon henkilökunta sekä rehtori

Oppilasvalinnat, ryhmäjaot, tukitoimet

Luokka- ja ryhmäjaot tehdään siten, että oppilaiden sijoittelu perustuu yhdenvertaiseen ja oikeudenmukaiseen suunnitteluun. Luokkajaoissa otetaan huomioon oppilaiden toiveet kysymällä keväisin kaveritoiveet siirryttäessä yläkouluun. Koulun pienluokat ja erityisopetuksen tukitoimet suunnitellaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin muuttuvia tarpeita. Koulun tulee toimia joustavasti ja siten, että jokainen oppilas saa oppijana mahdollisimman hyvin tarpeidensa mukaista opetusta.  Valinnaisainetarjonta suunnitellaan siten, että sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuvat.

Tavoite:

- opetussuunnitelman mukaisten valinnaisaineiden suunnittelu siten, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu entistä paremmin

- luokkajaoissa otetaan huomioon oppilaiden toiveet kysymällä keväisin kaveritoiveet siirryttäessä yläkouluun

- jokainen oppilas saa tarvitsemansa tukitoimet oppimiseensa ja koulunkäyntiin

Opintosuoritusten arviointi

Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet ja arviointiperusteet kerrotaan oppilaille. Oppilasta ohjataan asettamaan itse tavoitteita omalle oppimiselleen. Arvioinnissa ei verrata oppilaiden suorituksia toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin tulee olla oppimista ohjaavaa. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä ja opettajan on annettava oppilaalle jatkuvaa palautetta hänen edistymisestään. Oppilaalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamistaan erilaisilla tavoilla. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen, eikä oppilaan käytös vaikuta yksittäisestä oppiaineesta saatavaan arvosanaan. Oppilaalla on oikeus saada tietoa opettajalta arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Perusopetuksen päättöarvosanat annetaan yhdenvertaisin perustein.

Tavoite:

- opetussuunnitelman mukaisesti lisätään oppilaan omaa osallisuutta arvioinnissa

- kiinnitetään huomiota siihen, että oppilaalla ovat arviointiperusteet tiedossa

- erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei oppilaita arvioida eriarvoisesti sukupuolesta tai ikäluokasta riippuvalla tavalla, vaatimukset oltava yhdenvertaisia kaikilla. Lisäksi huomioitava oppilaiden yksilölliset tavoitteet arvioinnissa.

-arvioinnissa oppilaalle annettava mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisin menetelmin, mikäli oppilaan tilanne tätä edellyttää

- oppilaan käyttäytyminen ja persoona eivät vaikuta oppiaineen arviointiin

 

Elämänkatsomus, vakaumus ja mielipide

Syrjintä vakaumuksen perusteella on laissa kielletty. Kiellettyä on myös oman syrjivän käytöksen perusteleminen vakaumuksella. Syrjintä vakaumuksen perusteella tarkoittaa ihmisen elämänkatsomuksellisten arvojen loukkaamista. Koulussa kunnioitetaan ihmisten erilaisia elämäntapoja ja – arvoja. Koska epäkunnioittava suhtautuminen toisen vakaumukseen saattaa johtua tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista, pyritään avoimella keskustelulla ja erilaisilla tilaisuuksilla järjestämään mahdollisuuksia tutustua erilaisiin arvomaailmoihin. Ruokailussa otetaan huomioon vakaumukset sekä erityisruokavaliot.

Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

Etnisestä taustastaan, kansallisuudestaan tai kielestään riippumatta kaikki ovat samanarvoisia. Oppilaiden, henkilökunnan ja vierailijoiden oikeutta etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin kunnioitetaan. Rasismia ja etnistä syrjintää ei sallita. Tavoitteena on, että syrjintä ehkäistään jo ennalta ja mahdolliset syrjintätapaukset pyritään tunnistamaan ja niihin puuttumaan välittömästi.  Monimuotoisuutta arvostavaa ja keskustelevaa toimintakulttuuria kehitetään sekä tuetaan tasa‐arvoista kohtaamista ja vuorovaikutusta.  Huolehditaan tulkkipalveluista, jotta esimerkiksi koulun ja kodin yhteistyötä voidaan toteuttaa oppilaan huoltajan äidinkielestä huolimatta. Monikulttuurisuutta pidetään positiivisena resurssina, johon erilaiset ihmiset tuovat täydentävää osaamista.

Tavoite kahteen edelliseen:

- lisätä tietoutta erilaisista kulttuureista ja uskonnoista sekä etnisistä taustoista

- oppia arvostamaan toisia kulttuureja sekä uskontoja

-puuttua välittömästi syrjivään tai rasistiseen ilmaisuun

-kunnioitetaan toisten mielipiteitä

-annetaan tilaa mielipiteen ilmaisulle

-oppilaille vaikuttamismahdollisuudet koulun toimintakulttuurin kehittämisessä

 

Seksuaalinen suuntautuminen

Oppilaan, henkilökuntaan kuuluvan ja vierailijan seksuaalista suuntautumista kunnioitetaan. Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ei sallita. Erilaisten ihmisten kohtaamisen ja arvostamisen kulttuuria tuetaan ja edistetään. Tavoitteemme on hyväksyvä, avoin ja salliva ilmapiiri. Oppilaat ja henkilökunta ottavat toiminnassaan ja tiedotuksessaan huomioon seksuaalisen moninaisuuden. Seksuaalisesta moninaisuudesta kerrotaan ja keskustellaan oppitunneilla osana opetussuunnitelmia ja opetusta. Moninaiselle sukupuolen tai sukupuolettomuuden ilmaisulle ja sukupuoli‐identiteetin kehittymiselle ja sen pohtimiselle annetaan tilaa ja aikaa.

Seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy

Seksuaalinen häirintä on ei‐toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen koskemattomuutta. Seksuaalisella häirinnällä luodaan usein uhkaava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sillä on yhtymäkohtia kiusaamiseen, mutta häirinnän ei tarvitse aina olla ilkeämielistä. Vakavimmillaan häirintä voi muuttua seksuaaliseksi väkivallaksi ja rikokseksi.  Seksuaalinen häirintä voi olla esim.

  • vihjailevia eleitä tai ilmeitä
  • härskejä puheita, nimittelyä, kaksimielisiä vitsejä
  • vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevia huomautuksia tai kysymyksiä  seksuaalisesti värittyneitä viestejä, videoita tms.
  • pornoaineiston levittämistä
  • fyysistä koskettelua, seksuaalisväritteisiä ehdotuksia tai vaatimuksia
  • seksuaalista väkivaltaa, esimerkiksi raiskaus tai sen yritys

 

Kaikkien koulussa opiskelevien tai työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Minkäänlaista henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää ‐ ei henkistä eikä fyysistä suvaita. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen puututaan. Jos oppilas on joutunut sukupuolisen häirinnän kohteeksi, tulee tämä ilmaista häiritsijälle ja mikäli tämä ei auta, tulee ilmoittaa asiasta opettajalle, kuraattorille, terveydenhoitajalle tai rehtorille. Koulun aikuisten tehtävänä on aina ryhtyä toimenpiteisiin, jotka valitaan tapauskohtaisesti. Vakavimmat tapaukset ovat aina rikoksia ja niiden selvittely kuuluu poliisille.

Kyselyn perusteella erityisesti huomautukset, nimittely, kaksimielinen tai härski puhe ovat oppilaiden keskuudessa yleisiä. Myös seksuaalisesti värittyneet viestit ja kuvat olivat sekä kyselyn perusteella, että keskustelussa oppilaille tuttuja.

 

Tavoite:

-                  lisätä keskustelua oppilaiden ja henkilöstön kanssa siitä, mitä on seksuaalinen häirintä ja miksi se on asiatonta ja väärin

-                  toisen fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen

-                  epäasialliseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen puuttuminen välittömästi

-                  vuoden 2021 aikana päivitetään koulun Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta ja osana sitä arvioidaan koulussa käytössä olevaa puuttumisen toimintamallia ja täsmennetään ohjeita, miten mm. seksuaaliseen häirintään puututaan

 

 

Vammaisuus ja terveydentila

 

Ketään ei syrjitä vamman tai terveydentilan perusteella. Ihmisen kohtelu on yhdenvertaista ja asiallista, on sitten kyse psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta.  Oppilaalla ja koulun henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus päättää, mitä hän kertoo muille terveydentilastaan tai vammastaan. Oppilaan kohdalla asiasta sovitaan aina huoltajan kanssa. Koulussa tehdään mahdollisuuksien mukaan erityisjärjestelyjä. Näistä sovitaan erikseen asianomaisen kanssa.

 

Tavoite:

-lisätä tietoa, hyväksyntää ja ymmärrystä psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia tai vammoja kohtaan

-puuttua välittömästi toisen terveydentilaan liittyviin halventaviin ilmaisuihin

-oppia arvostamaan toisia ihmisiä

-oppia arvostamaan erilaisuutta

 

 

3. Lopuksi

Koulun kehittämisryhmä seuraa tässä suunnitelmassa olevien tavoitteiden toteutumista keväällä 2022 ja 2023 tehdään uusi kysely. Osa tässä suunnitelmassa mainituista tavoitteista on hyvin konkreettisia. Nämä asiat nostetaan esille koulussamme koko lukuvuoden toimintaa arvioitaessa. Koulun kehittämistoiminnassa lähdetään siitä, että jatkossa osa tämän suunnitelman tavoitteista toteutuu osana koulun toimintakulttuuria sekä arjen toimina, että erilaisina opetuksen ja kasvatuksen teemoina tai oppimiskokonaisuuksina. Tarkoituksena on saada tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen liittyvät asiat osaksi koulun toiminnan pysyviä rakenteita.

Tämän tasa-arvosuunnitelman tavoitteet ovat voimassa lukuvuoteen 2022-2023. Viimeistään tuon lukuvuoden aikana suunnitelma päivitetään ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle koulussa asetetaan uusia tavoitteita.

 

 

 

 

LIITE 5 Kaupungin KaMu (KaikkiMukaan)- toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseen

 

 

KaMu

 

 

 

LIITE 6 Koulun oma kriisitoimintamalli sekä Kaupungin kriisitoimintamalli ja -suunnitelma (linkit)

 

KRIISISUUNNITELMA  Kerimäen koulu

Päivitetty 23.3.2021, KOHR

Koulumme kriisivalmius

Koulumme oppilaat, henkilökuntaan kuuluvat aikuiset, oppilaiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella tai heitä voi kohdata kuolema, sairaus tai onnettomuus.

Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten.

Henkilökuntaa perehdytetään koulun kriisityöhön, jonka tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu eri yhteistyötahojen ja vanhempien kanssa yhteistyössä. kansion tiedot päivitetään lukuvuoden alussa.

Kerimäen koulun kriisiryhmä

Kokoonpano

Kriisiryhmän muodostavat koulun koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän jäsenet. Ryhmään kuuluvat:

-               rehtori

-               apulaisrehtori

-               oppilaanohjaaja

-               laaja-alaiset erityisopettajat ja

-               luokanopettaja/luokanvalvoja

-               kouluterveydenhoitaja

-               sosiaaliohjaaja

-               koulupsykologi

 

Ryhmää voidaan täydentää muilla asiantuntijoilla, kuten kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijöillä, kunnan sosiaalitoimen edustajalla sekä koululääkärillä.

 

Ryhmän kutsuu koolle rehtori. Kuka tahansa ryhmään kuuluva henkilö voi pyytää ryhmän kokoontumista, mikäli hän pitää sitä tarpeellisena. Kriisiryhmän varajohtajana toimii apulaisrehtori.

 

TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA

-       Rehtori Sarri Aalto 044- 417 5140, oma nro 044-025 0116

-       Apulaisrehtori Juho Haatanen 044- 417 5139, oma nro 050-378 9490

-       Terveydenhoitaja Anna-Kaisa Pulkkinen 044- 417 2346, oma nro 050-585 6206

-       Sosiaaliohjaaja Heli Vepsäläinen 044- 417 2384, oma nro 040-501 4195

-       Koulupsykologi Teija Paananen 044- 417 4218, oma nro 040-550 5035

Kriisiryhmä voi ottaa yhteyttä Savonlinnan Kriisikeskukseen puh. 044 0273700

 

Kriisiryhmän toimenkuva

Kriisiryhmä kutsutaan kokoon rehtorin avuksi kriisitilanteessa

miettii jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa

harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille

AKUUTTITYÖRYHMÄ

Puh. 044 417 3751. Palveluaika ma-pe klo 8–20, la-su ja juhlapyhät klo 10–18. Puhelinpalvelu myös iltaisin ja viikonloppuisin.

 

pitää kriisikansion ajan tasalla

ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön

perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet suunnitelmaan

kokoontuu mahdollisimman nopeasti; muutaman tunnin sisällä

valmius nopeaan päätöksentekoon ainakin kahden, kolmen henkilön osalta

TIEDOTTAMINEN

Tiedottaminen kriisitilanteessa

Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtoreille tai jos rehtorit eivät ole paikalla asian hoitavat laaja-alaiset erityisopettajat.

Tiedon vastaanottajan tulisi selvittää (jo puhelun aikana):

  • soittajan henkilöllisyys + mistä numerosta tavoittaa
  • mitä on tapahtunut
  • missä ja milloin
  • kuka, ketkä ovat tapahtuman uhrit
  • mikä on tilanne juuri nyt
  • onko joku muu taho ryhtynyt joihinkin toimenpiteisiin
  • onko koululle jotain erityisodotuksia yhteistyön suhteen?

Rehtorin tehtävät:

  • kutsuu kriisiryhmän avukseen
  • informoi opettajakuntaa ja muuta koulun henkilökuntaa tapahtuneesta
  • antaa opettajalle ohjeita ja oikeata tietoa tapahtuneesta huhujen ehkäisemiseksi
  • puhuu tarvittaessa vanhempien kanssa
  • on kuolemantapauksen satuttua yhteydessä kuolleen oppilaan vanhempiin
  • on aktiivisesti mukana tukemassa kouluyhteisön toipumista
  • pysyy henkilöstön ja oppilaiden tavoitettavissa
  • hoitaa tarvittaessa yhteydet poliisiin
  • hoitaa tarvittaessa yhteydet lehdistöön
  • on tarvittaessa yhteydessä koulun vanhempainryhmään
  • Kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta.

TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA

Onnettomuus koulussa

1. hälytä ambulanssi puh. 112!

2. muut opettajat avuksi

  1. aloita ensiapu!
  2. ilmoita johtajalle ± tieto kriisiryhmälle ± tieto henkilökunnalle
  3. vie oppilaat pois onnettomuuspaikalta
  4. kuuluta keskusradion kautta, että opettajien tulee seurata ohjeita puhelimesta
  5. ota oma oppilasryhmäsi välittömästi haltuun, mikäli mahdollista.
  6. kokoa silminnäkijät erilleen ja pidä heistä erityistä huolta
  7. ilmoita huoltajille mahdollisimman pian
  8. käsittele asia luokassa oppilaiden kanssa
  9. lähetä kirjallinen viesti koteihin tapahtuneesta
  10. päästä järkyttyneimmät oppilaat kotiin vasta aikuisen mukana
  11. jatka asian jälkipuintia henkilökunnan kanssa
  12. jatka asian jälkipuintia luokassa (keskustelu luokassa)
  13. seuraa oppilaiden vointia
  14. Auta henkilökuntaa tilanteessa, vaikka työaikasi olisi loppunut!

 

Oppilaan kuolema

  • oppilaan kuolemasta ilmoittaa perheelle pappi, poliisi tai sairaala
  • tiedon saanut opettaja informoi johtajaa
  • johtaja informoi opettajakuntaa
  • perheen toivomuksia koteihin tiedottamisesta kunnioitetaan
  • kuolemasta keskustellaan
  • omaisia muistetaan ±kriisiryhmä
  • oppilaiden mielenterveyttä seurataan
  • järjestetään henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin

Opettajan tai koulun muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema

  • rehtori informoi ensin henkilökuntaa, sitten luokkaa ja sen jälkeen kouluyhteisöä
  • kriisiryhmä järjestää henkilökunnalle ja oppilaille jälkipuintia
  • opettajat järjestävät keskustelut luokissa
  • vainajaa kunnioitetaan

*                     liputtamalla

*                     järjestämällä hiljainen hetki

*                     osallistumalla omaisten toivoessa hautajaisiin

  • seurataan oppilaiden hyvinvointia
  • keskustelut luokissa

Oppilaan lähiomaisen äkillinen kuolema

  • tiedon saatuaan rehtori neuvottelee kriisiryhmän kanssa
  • selvitetään oppilaan huoltajan tahto asian suhteen
  • rehtori tiedottaa oppilasta opettavalle opettajalle / kaikille opettajille
  • rehtori selvittää saako asiasta kertoa muulle luokalle ± perustele kertomisen edut
  • opettaja ohjaa oppilaita kohtaamaan surutyötä tekevän luokkatoverin
  • rehtori järjestää omaisten muistamisen
  • opettaja järjestää oppilaalle keskustelumahdollisuuden jos siihen on lupa
  • opettaja seuraa oppilaan psyykkistä hyvinvointia

Itsemurhan uhka

  • puhu oppilaan kanssa
  • älä jätä oppilasta yksin
  • tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä
  • ongelma, jonka vuoksi oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa
  • kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele
  • ota yhteys kotiin oppilaan vanhempiin
  • kokoa kriisiryhmä toimimaan.

Itsemurha

Itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä. Rehtori sopii omaisten kanssa miten toimitaan. Jälkipuinti on erittäin tärkeää, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä.

  • rehtori tiedottaa kriisiryhmälle
  • rehtori tiedottaa henkilökunnalle
  • opettaja tiedottaa oppilaille, jos perheeltä on saatu lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin
  • järjestetään jälkipuinti henkilökunnalle
  • järjestetään erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville
  • luokissa keskustellaan opettajan johdolla tapahtuneesta (jos on lupa)
  • oppilaiden vointia seurataan
  • kriisiryhmä sopii muistamisesta

 

Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus

  • pyritään saamaan lupa kertoa luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle ( + oppilaiden vanhemmille); perustele kertomisen edut (huhut, epätietoisuus)
  • sovi huoltajien kanssa, mitä kerrotaan oppilaille
  • oppilaan omaa mielipidettä on kunnioitettava
  • opettaja järjestää tilaisuuden sairauden, vamman tai poikkeavuuden käsittelyyn luokassa ja / tai vanhempainillassa
  • vanhemmat ja / tai terveydenhoitaja antavat toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta (kts. ensiapuohjeet)
  • opettaja herättää luokkatovereiden empatian
  • sairaudesta ei vaieta vaan siitä pyritään keskustelemaan avoimesti ja luontevasti

Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella

  • rehtori ottaa selville tosiasiat
  • rehtori informoi muun henkilökunnan
  • opettajat järjestävät keskustelun
  • koulusta lähetetään tietoa kotiin tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö

  • yhteys viranomaisiin, poliisi ja lastensuojelu
  • epäillylle hyväksikäyttäjälle asian käsittelystä ei anneta tietoa

Kun vanhemmat kieltävät puhumasta

Itsemurhan tehneen nuoren vanhemmat saattavat kieltää koulua puhumasta itsemurhasta, kuolemasta, sairaudesta, vammasta tms. Koulun tulisi pyrkiä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja kertoa miksi asia käsittely on tärkeää. Vanhemmille kannattaa korostaa sitä, ettei tarkoitus ole käsitellä perheen yksityisasioita vaan tukea lapsia selviytymään. Asian käsittelyn päätavoitteena on kertoa oppilaille myönteisistä ratkaisumalleista elämän vaikeissa tilanteissa. Vanhemmille voi todeta, että lapset joka tapauksessa tietävät usein tapahtuneesta ja pohtivat sitä keskenään. On parempi, että he saavat asiallista tietoa kuin että huhut vääristävät tapahtuneen.

ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN

  • henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten tilanne hoidettiin
  • henkilökunta käy avointa keskustelua syyllistämättä
  • kriisiryhmä tekee tarvittavat muutokset kriisivalmiussuunnitelmaan

TIETOA LAPSEN KRIISISTÄ

Mikä on kriisi

Kriisistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen.

  • Kriisit voidaan jakaa kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Normaaleja kehitykseen ja kasvuun kuuluvia kriisejä voivat aiheuttaa esimerkiksi murrosikä, kotoa pois muuttaminen, naimisiin meno ja ensimmäisen lapsen saaminen. Suurin osa ihmisistä selviää näistä tapahtumista omin avuin, vaikka selviytyminen saattaakin joskus vaatia suuria ponnisteluja.
  • Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Traumaattinen kriisi jakaa elämän kahtia – on elämä ennen sitä ja elämä sen jälkeen. Traumalla tarkoitetaan paitsi varsinaista traumaattista tapahtumaa, myös tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykeen. Trauma voi syntyä myös pitkän ajan kuluessa koettujen vaurioittavien kokemusten seurauksena (esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö tai perheväkivalta).

Traumatisoivia tilanteita

Trauman voi aiheuttaa

a) yksittäinen tapaus

  • onnettomuus
  • katastrofi
  • äkillinen kuolema
  • väkivalta, väkivallanteko
  • muu traumaattinen tapahtuma

• ” vähältä piti” tilanteet

b) kasautuvat tapahtumat

  • seksuaalinen hyväksikäyttö
  • toistuva pahoinpitely
  • sota
  • avioero
  • kiusaaminen
  • poikkeavuus
  • perheen mielenterveysongelmat + alkoholismi

•               sairaus

c) lapsi elää traumaattisissa oloissa kehitysvuosinaan

Traumaattisen kriisin vaiheet

Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta.  On tärkeä tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin.

Traumaattisen kriisin vaiheet:

  1. 1. Shokkivaihe “Ei voi olla totta!”
  2. 2. Reaktiovaihe “Mitä tapahtui?”
  3. 3. Käsittelyvaihe “Miten tästä selviää?”

4. Uudelleen suuntautumisen vaihe “Elämä voittaa!”

1. Shokkivaihe saattaa kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen. Tällöin ihminen

-                         ei kykene käsittämään tapahtunutta, jopa kieltää sen

-                         käyttäytyy poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti

(tyynen rauhallisesti sisäisestä kaaoksesta huolimatta tai raivoisasti, jopa sekavasti) – ei ehkä jälkeenpäin muista tämän vaiheen tapahtumia (ei myöskään annettuja ohjeita)

2. Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon tai muutaman kuukauden mittainen.

Reaktiovaiheessa

- ihminen yrittää saada käsitystä tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui – henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin, tapahtuman kieltäminen vähenee

ihmisellä voi olla mm.

*                        erilaisia ruumiillisia oireita

*                        ahdistuneisuutta, joskus kohtauksia * masennusoireita; itkuisuus, vetäytyminen syyllisyydentunteet, ruokahaluttomuus, univaikeudet * vihamielisyyttä, mm. toisten syyllistämistä

*                        tunteiden peittämistä, näennäistä tilanteen hallinta

3. Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin  – tapahtumat hyväksytään

-                         siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee

-                         oireet ja tuntemukset vähenevät

 

Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala korjaantuu. Kriisireaktio voi kuitenkin tässä vaiheessa myös lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi (posttraumaattinenstressihäiriö) ja tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua.

4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä.

Oheinen kuvio havainnollistaa surutyön ja traumatyön eroja. Traumatyön jälkeen ihmisen on vielä käytävä läpi normaalin surutyön vaiheet ennen kuin lopullinen toipuminen ja eheytyminen saavutetaan.

Traumatyö 

-ahdistavia muistikuvia tapahtuneesta

-tapahtumasta muistuttavien tilanteiden vältteleminen

-vaikeus puhua tapahtuneesta

-unet painajaismaisia

-masennuksen, pelon, ahdistuksen tunteet

Surutyö 

+ eläviä muistikuvia menetetystä henkilöstä

+ lohduttavien muistojen hakeminen

+ halu puhua menetetystä henkilöstä

+ lohduttavien unien näkeminen

+ surun, kaipauksen, masennuksen tunteet

 

Posttraumaattinen stressihäiriö

Traumaattisen tapahtuman jälkeen kehittyvien vaivojen ja oireiden muodostumasta käytetään psykiatrisessa diagnostiikkaluokituksessa DSM-IV termiä posttraumaatinen stressihäiriö(Post-traumatic stress disorder, PTSD). Posttraumaattisesta stressihäiriöstä käytetään myös termiä traumaperäinen stressireaktio.

Posttraumaattisen stressihäiriön diagnostiset kriteerit

  1. Henkilö, joka on kohdannut traumaattisen tapahtuman, jossa:

hän joko, todisti tai joutui tekemisiin tapahtuman tai useiden tapahtumien kanssa, joihin liittyi todellinen tai uhkaava kuoleman tai vakavan loukkaantumisen vaara tai uhka oman itsen tai muiden fyysistä

koskemattomuutta kohtaan reaktioon liittyi pelkoa, avuttomuuden tunnetta tai kauhua. Huom. lapsilla se voi ilmetä sekavana tai levottomana käyttäytymisenä

  1. Traumaattinen tapahtuma koetaan jatkuvasti uudelleen vähintään yhdellä seuraavista tavoista:

toistuvia ja tungettelevia kärsimystä tuottavan tapahtuman mieleen palautumista(kuvia, ajatuksia tai havaintoja) Huom. pienillä lapsilla voi esiintyä toistuvia trauman aihepiiriin liittyviä leikkejä toistuvat tapahtumaan liittyvät painajaiset. Huom. Lapsilla voi esiintyä pelottavia unia, joiden sisältöä ei voi tunnistaa. toimiminen tai tunteminen ikään kuin traumaattinen tapahtuma toistuisi (kokemuksen uudelleen eläminen, mielikuvat, hallusinaatiot, takautumat) Huom!  Pienet lapset voivat toistaa traumaan liittyvää käyttäytymistä henkilö kokee voimakasta psyykkistä ahdistuneisuutta tai kärsimystä joutuessaan kohtaamaan traumaattista tilannetta tai sen aihepiiriä symboloivia tai muistuttavia tilanteita fysiologinen reagointi jouduttaessa kohtaamaan traumaattista tapahtumaa symboloivia tai muistuttavia sisäisiä tai ulkoisia tekijöitä

  1. Itsepintainen traumaan liittyvien ärsykkeiden välttäminen tai reagointiherkkyyden turtuminen (jota ei ole esiintynyt ennen traumaa), josta on osoituksena vähintään kolme seuraavista:
  • pyrkimys välttää traumaan liittyviä ajatuksia, jotka palauttavat mieleen traumaan liittyviä
  • muistoja
  • kyvyttömyys palauttaa mieleen traumaan liittyviä tärkeitä tekijöitä
  • merkittävästi vähentynyt kiinnostus tai osallistuminen tärkeisiin toimintoihin
  • ulkopuolisuuden tai toisista vieraantumisen tunne
  • tunneilmaisujen rajoittuneisuus (esim. kyvyttömyys tuntea rakkautta)
  • tunne tulevaisuuden lyhentymisestä (esim. ei odota menestyvänsä ammatillisesti,
  • menevänsä naimisiin, saavansa lapsia tai elävänsä vanhaksi)
  1. Itsepintaisia vireystason oireita (eivät olleet todettavissa ennen traumaa), joista on osoituksena vähintään kaksi seuraavista:
  • nukahtamis- tai nukkumisvaiheet
  • ärtyneisyys tai vihanpurkaukset
  • keskittymisvaikeudet
  • liiallinen varuillaanolo
  • liiallinen pelokkuus
  1. Häiriön kesto (kriteerien B, C, ja D mukaisia oireita) yli kuukauden
  2. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää epämukavuutta tai heikentymistä sosiaalisessa, ammatillisessa tai muussa tärkeässä toiminnassa.

Stressihäiriö on

  • akuutti¸ jos oireet ovat kestäneet alle kolme kuukautta
  • krooninen¸ jos oireet ovat kestäneet kolme kuukautta tai kauemmin
  • viivästynyt¸ jos oireet alkavat yli kuukauden kuluttua tapahtuneesta

On tärkeää huomata, että edellä kuvatut reaktiot ovat normaaleja tapahtuman jälkeisinä viikkoina.

Posttraumaattinen stressihäiriö on kyseessä vasta, kun stressireaktiot ovat jatkuneet yli kuukauden.

TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA

Kuolemasta kertominen lapselle

  • sanoman pitäisi tulla luotetulta henkilöltä
  • varmista, että tieto on oikea
  • varmista sopiva, häiriötön paikka uutisen kertomiseen
  • kerro asia avoimesti ja selvästi, mutta riittävästi henkisesti siihen valmistuneena
  • älä siirrä asian kertomista
  • varaa aikaa lapsen tai nuoren kanssa olemiseen
  • vältä sellaisia kliseitä kuin “kaikki tulee hyväksi”
  • saata lapsi kotiin tai sinne, missä perhe on
  • kerro luokan muille lapsille ja läheisille ystäville vanhempien luvalla

Muistaminen koulussa

Oppilaan tai opettajan kuolema huomioidaan esim. muistohetkellä, johon voi sisältyä esim.

  • hiljainen hetki
  • rehtorin muistosanat
  • luokanopettajan puhe
  • sopiva runo
  • papin puhe
  • laulua, musiikkiesityksiä

Jos kuolemasta ilmoitetaan koulupäivän aikana, oppilaat laskevat lipun puolitankoon.

Muistaminen luokassa

Lapset otetaan mukaan päättämään, miten muistetaan. Näin kanavoidaan lasten energia ja luovuus ilmaisemaan surua konkreettisesti. Symboliset eleet saattavat auttaa oppilasta jäsentämään ajatuksia ja tunteita, kun hän saa muuttaa ne toiminnaksi, käsittämättömästä tulee konkreettinen.

  • kynttilä ja / tai kuva, kukka, liina vainajan pulpetilla
  • istutetaan puu kuolleen muistoksi
  • lapset muistelevat luokkatoveriaan; muistokirjoitus, runo tms. joka toimitetaan vainajan omaisille
  • pulpetin säilyttäminen kuvan kanssa hautajaisiin tai korkeintaan seuraavaan lomaan

Keskustelu luokassa

Opettajan oman jälkipuinnin pitäisi olla kunnossa ennen kuin hän järjestää keskustelua luokassa. On hyvä noudattaa periaatetta, että asiantuntija auttaa opettajaa, opettaja luokkaa. Jos opettaja ei kuitenkaan pysty asiaa käsittelemään luokassa, neuvotellaan, kuka sen tekee.

Keskustelun kulku:

A. Aloitusvaihe

Ohjaaja kertoo mitä tulee tapahtumaan, perustelee miksi, ja selvittää menettelytavan. Keskustellaan, koska tapahtumisen aiheuttamista reaktioista puhuminen on tärkeää.  B. Säännöt

Ei puhuta ulkopuolisille, ei juoruilla toisten puhumisia, mutta omista asioistaan saa puhua.

Jokainen kertoo, miten ja keneltä sai tiedon; ei muuta puhepakkoa. Taukoja ei pidetä. Kaikki ovat paikalla loppuun saakka.

C. Faktat

Oppilaat kertovat, miten, keneltä ja missä saivat tietonsa. Opettaja kertoo tosiasiat:

tapahtumien kulku ja mahdolliset syyt Mukana voi olla asiantuntija: poliisi, paikalla ollut ensihoitaja tai joku muu

D. Ajatusvaihe

  • Mikä oli ensimmäinen ajatus?
  • Mikä tuntui pahimmalta?
  • Ajatteliko joku muu samoin?
  • Mitkä ajatukset ovat jääneet mieleen?

E. Reaktiovaihe

  • Mitä tunsit (pelkoa, raivoa, sääliä)
  • Mitä teit, looginen aikajärjestys tapahtumien kulusta  •              Reagoiko joku muu samoin?
  • Autetaan löytämään samanlaisia tuntemuksia kuin muilla

F. Informaatio

  • Kerätään yhteen reaktioita
  • Opettaja kertoo odotettavissa olevia reagointitapoja
  • Opettaja antaa neuvoja

G. Yhteenveto ja päätös

Käydään läpi arjen järjestelyt, töihin palaaminen

Suunnitellaan myöhempiä tapahtumia (esim. hautajaiset tai keskustelutilaisuus)

Osallistuminen hautajaisiin edellyttää: valmistelua ± lapsen tulee tietää, mikä odottaa

  • aikuinen saattaja, omainen koko ajan mukana
  • jälkipuintiin mahdollisuus; keskustelu hautajaisista

Opettajan neuvoja

Opettaja voi neuvoa oppilasta:

  • puhumaan vanhempien kanssa tapahtuneesta
  • puhumaan ystävien kanssa
  • hankkimaan lisää tietoa tapahtuneesta
  • kirjoittamaan runoja, päiväkirjaa…
  • kuuntelemaan musiikkia
  • käymään tapahtumapaikalla / haudalla
  • tekemään jotain yhdessä, esim. surevan perheen hyväksi

Surevan lapsen kohtaaminen

  • keskustele avoimesti ja kunnioittavasti
  • ota huomioon keskustelukumppanin ikä
  • vältä abstrakteja selityksiä
  • jos lapsi on käsittänyt tai ymmärtänyt asioita väärin, oikaise ne
  • älä kuvaa kuolemaa sanoilla “matka” tai “uni”, koska lapsi silloin voi odottaa kuolleen palaavaksi tai heräävän tai pelätä nukahtamista
  • varaa aikaa ongelman käsittelyyn
  • suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun  •              valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt
  • katsellaan valokuvia, albumeja ym.
  • käykää hautausmaalla
  • hyväksy lasten leikit
  • tee menetyksestä todellinen
  • näytä omat tunteesi
  • anna lasten osallistua hautajaisiin
  • vaali vainajan muistoa
  • rohkaise tunteiden käsittelyä
  • jatka normaalia yhteydenpitoa kotiin
  • toimi niin, mikäli mahdollista, ettei lapselle tulisi lisää erokokemuksia
  • puhu lasten kanssa heidän mahdollisista syyllisyydentunteistaan

Lasten ja vanhempien käyttäytyminen

Lapset usein:

  • tukevat ja lohduttavat vanhempia aktiivisesti
  • varttuvat liian nopeasti,  ottavat vanhemman roolin, huolehtivat nuoremmista sisaruksista
  • arvailevat mitä tapahtui

Vanhemmat usein:

  • aliarvioivat sen, mitä lapset ymmärtävät
  • aliarvioivat lasten reaktioiden syvyyden ja keston
  • laiminlyövät tosiasioiden kertomisen
  • ovat omien reaktioidensa vallassa, joten heidän emotionaalinen sensitiivisyytensä lasten
  • tarpeille on vähentynyt
  • tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lapsiaan
  • kokevat vaikeuksia sääntöjen ja kurin ylläpitämisessä
  • osoittavat lisääntynyttä ärtyvyyttä ja jännittyneisyyttä

TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI

Masentuneen tunnistaminen

  • univaikeudet, ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias
  • syömisvaikeudet, ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa
  • voimattomuus, olen ihan poikki, en jaksa enää
  • apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta
  • vihamielisyys: voimakasta kiukuttelua, äksyilyä
  • keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus
  • itseinho, olen ruma, ei minusta pidetä
  • itkuisuus, surullisuus hallitsevaa
  • tuomiopäivän tunteet: puhuvat, ajattelevat, kirjoittavat kuolemasta

Itsemurhauhkan tunnistaminen

Masennuksella on merkittävä yhteys itsemurhiin. Pitkään jatkuneen masennuksen ja mahdollisesti itsemurhaan liittyvien puheiden pitäisi herättää näkemään, onko merkkejä itsemurhavaarasta. Muita merkkejä:

  • aiempi itsemurhayritys
  • itsemurhasta puhuminen tai sillä uhkaaminen
  • itsemurhan suunnittelu ja tavaroiden pois lahjoittaminen
  • kuoleman jatkuva ajatteleminen
  • itsemurhan tehneen tunteminen
  • samaistuminen johonkin, joka on tehnyt itsemurhan ja käytöksen muuttaminen samaan suuntaan,
  • mahdollinen trauma itsemurhan näkemisestä ja syyllisyyden tunteminen
  • väkivaltaisesti kuollut sukulainen
  • äskettäin koettu tärkeä menetys: läheisen lähtö, riita, seurustelusuhteen päättyminen tai itsetunnon
  • menetys epäonnistumisen tai hylkäämisen seurauksena
  • alkoholin tai muun huumeen väärinkäyttö
  • impulsiivinen tai väkivaltainen käytös
  • ei voimia lähestyä ongelmia, ei ulospääsytietä, ongelmien ratkaisutilaisuuksien torjunta, vakuuttuneisuus siitä, että kuolema on ainoa vaihtoehto
  • ylikorostuneet vaatimukset, joista seuraa liikakriittisyys omaa itseään kohtaan

OLE HYVÄ KUUNTELIJA

Usein hiljaisuus voi olla paras lahja – kuuntele vain. Ole aktiivinen kuuntelija – silloin toiselle tulee olo, että välität ja voit hyvin kuunnella hänen tarinansa.

Kysymysten tekeminen on osa aktiivista kuuntelua. Kysymyksillä saa lisätietoa. Varo syyttämästä .Älä esim. kysy “Miksi et tehnyt kotitehtäviäsi tällä viikolla?”. Voit osoittaa huolesi kysymällä esim. “Olen huomannut, että olet viime aikoina vaikuttanut väsyneeltä.

Vaivaako jokin asia sinua?” .Kolmas osa aktiivista kuuntelua on osoittaa välittämistä. Nuoren tarvitsee kuulla “Minä välitän sinusta, sinä olet minulle tärkeä.” Minä en kestäisi, jos sinulle tapahtuisi jotain” .Kun olet aloittanut keskustelun kuuntelemalla, voit myös puhua. Kerro huomioistasi. Kysy mistä on kyse,  mitä nuori tuntee ja ajattelee. Kysy mitä ratkaisuja hän on miettinyt.

Jos epäilet itsemurhavaaraa, kysy suoraan onko nuori ajatellut itsemurhaa. Kysyminen ei aiheuta itsemurhaa!  Ei AIDS:sta puhuminenkaan johda siihen, että nuori lähtee hakemaan tartuntaa. Päinvastoin antamalla nuoren puhua siitä mikä on jo hänen mielessään voi olla ensimmäinen ja isoin askel kohti ongelmanratkaisua. Se voi vapauttaa hänet kertomaan kauhean salaisuutensa. Salaisuuden, joka vahvistaa hänen käsitystään siitä, että hän on hullu tai ei-hyväksytty.

 

KIRJALLISTEN VIESTIEN MALLEJA

Kirjemalli menehtyneen oppilaan luokkatoverin kotiin:

_____ luokka on tänään saanut surullisen tiedon, että … on menehtynyt. Tämä asia koskettaa syvästi meitä kaikkia, varsinkin luokan oppilaita. Lähipäivinä käytämme paljon aikaa tapahtuneesta puhumiseen. Kouluterveydenhoitaja on myös paikalla ja pappi osallistuu muistotuokioon. Lapsille on tärkeää, että myös kotona voidaan puhua avoimesti tapahtuneesta. Annamme lisätietoja tarvittaessa.

Luokanohjaaja _____________________________-

Yhteystiedot:

Kirjemalli kotiin hautajaisiin osallistumisesta:

Koulumme oppilas _______ haudataan _____ päivänä _____ kuuta klo _____. Olemme vainajan perheen kanssa sopineet, että luokka osallistuu hautajaisiin. Osallistuminen on vapaaehtoista. Kaikkien läsnäolo on kuitenkin toivottavaa. Osallistumisella on merkitystä surun käsittelyssä. Johtaja, luokanopettaja ja ______________ osallistuvat tilaisuuteen. Lapsille on tärkeää, että mukana on joku omainen.

AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA

  • Aylan Ofra Selviydyn -yhteisön tuki ja selviytyminen 1995
  • Dyregrov Atle Katastrofipsykologian perusteet 1994
  • Dyregrov Atle Lapsen suru 1993
  • Dyregrov Atle Sorg och amsorg
  • Magne Raundalen
  • Eerikäinen Mario Suru vieraana kodissamme 1995
  • Eränen Liisa Katastrofipsykologia 1991
  • Gootman When a frien dies
  • Heiskanen Tarja Takaisin elämään -henkinen tuki ja onnettomuudet 1994
  • Jakobson Marjatta Muutosvoimaa minussa MLL 1995
  • & Wiegand Eira Lapsi ja kriisit
  • Kirk Uffe Psyykkinen ensiapu MLL 1995
  • Lahti Pirkko Mielenterveyden menu 1995
  • Työryhmä Lauha, Peltola Surun lintu; lapsi kysyy kuolemasta Tyttöjen
  • keskus -98
  • Mielenterveysseura Psyykkinen ensiapu 1992
  • Lastensuojeluliitto Vaiettu suru: lapsen kuolema ja perheen tukeminen 1992
  • MLL Kriisitilanteiden kohtaaminen kouluympäristössä;
  • vihjeitä kouluhenkilökunnalle
  • Penttilä Eeva Turvallinen koulu 1994
  • Stakes Koulu ja kriisitilanteet (moniste)
  • Åkersson Eivor Kun lapsi kysyy kärsimyksestä ja kuolemasta Lasten keskus 1989

 

Savonlinnan koulujen kriisitoimintamalli

Savonlinnan koulujen kriisisuunnitelma

 

LIITE 7 Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä lomake huoltajan, oppilaan ja opettajan täytettäväksi (linkki)

 

http://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-

perheet/tyon_tueksi/lomakkeet/lomakkeet_koulu_ja_opiskeluterveydenhuoltoon#Esitietolo makkeet

Palautus kouluterveydenhoitajalle / luokan opettajalle, joka toimittaa kaikki yhdessä th:lle

 

LIITE 8 Ankkuri-tiimi (linkit)

Itä-Suomen poliisilaitos Ankkuritiimi

Ankkuritiimi Savonlinna

LIITE 9 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Savonlinna 2019-21 (linkki)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019-21


[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom.

[2] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom.

[3] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom.

[4] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 § ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1 mom.

[5] Perusopetuslaki 14 § 2 mom. (477/2003)

[6] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §

[7] Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

[8] Perusopetuslaki 47a § 1 ja 3 mom. (1267/2013)

[9] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 1 ja 2 mom.

[10] Lastensuojelulaki 12 § 1 mom.

[11] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 §

[12] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom 2-kohta

[13] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25 §

[14] Perusopetuslaki 40 § 2 mom. (1288/2013)

[15] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom.

[16] Terveydensuojelulaki 26 §

[17] Perusopetuslaki 29 § 4 ja 5 mom. (1267/2013)

[18] Perusopetuslaki 26 §

[19] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom.

(1267/2013)

[20] Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)

[21] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013)

[22] Perusopetuslaki 35§ -36i§, 47§ (1267/2013)

[23] Työturvallisuuslaki 8, 9 ja 10 §

[24] Pelastuslaki (468/2003) 9 § 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10 §

[25] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom 2-kohta 26 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013

[26] Valtioneuvoston asetus 338/2011

[27] Perusopetuslaki (642/2010) § 40, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)§ 24

[28] Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta § 24

[29] Perusopetuslaki (642/2010) § 40

[30] Perusopetuslaki (642/2010) § 41

[31] Perusopetuslaki (642/2010) § 40

[32] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom 3-kohta

[33] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom 5-kohta