Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämä kysely perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokkien sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Kouluterveyskysely on toteutettu valtakunnallisesti vertailukelpoisilla menetelmillä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Savonlinna on osallistunut tähän kyselyyn vuodesta 2002 lähtien, joten meillä on vertailukelpoisia tuloksia viideltä kyselykerralta.
Kouluterveyskysely 2010 toteutettiin maalis-huhtikuussa ja Mertalan koulussa kyselyyn osallistui 233 kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan oppilasta. Kysely tuottaa runsaasti tietoa lasten ja nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Uudistetussa kyselyssä kysytään myös koulukiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja netin parissa vietetystä ajasta.
Elinolot
Vanhempien tupakointi on vähentynyt hieman ja vain alle 10 % kokee, että heillä on vaikeuksia keskustella vanhempiensa kanssa. Tosin joka toisen oppilaan vanhemmat ovat tietämättömiä nuorten viikonloppuiltojen viettopaikoista. Myös vanhempien työttömyys on lisääntynyt ja vain alle 40 % oppilaista syö perheensä kanssa yhteisiä aterioita iltaisin.
Kouluolot
Puutteet fyysisissä työoloissa ovat oppilaiden mielestä vähentyneet (mikä on ainakin Mertalassa remontin vuoksi ihan loogista), mutta koulutapaturmat ovat hieman lisääntyneet. Lähes joka kolmannen vastanneen mielestä koulun työilmapiirissä on ongelmia. Yhtä monella on vaikeuksia opiskelussa tai he kokevat etteivät tule kuulluiksi koulussa. Noin puolet oppilaista kokee koulutyöhön liittyvän työmäärän liian suureksi (voisiko johtua omasta mukavuudenhalusta johtuen?) eivätkä tiedä, miten vaikuttaa koulun asioihin. On tietysti muistettava, etteivät oppilaat voi ihan kaikkeen koulussa vaikuttaakaan. Positiivisena voidaan nähdä lintsaamisen vähentyminen: vain 5 % vastanneista myöntää lintsanneensa kuukauden aikana ainakin kaksi päivää.
Terveystottumukset
Nuoren vireystilaan ja jaksamiseen vaikuttavista asioista esille voi nostaa huolestuttavimpina seuraavat: Aamupalan jättää syömättä 47 % vastanneista, 30 % vastaa menevänsä nukkumaan myöhemmin kuin klo 23 ja päivittäistä ruutuaikaa kertyy neljä tuntia tai enemmän 27%:lle vastaajista. Kolmasosa vastaajista harjoittaa hengästyttävää liikuntaa aivan liian vähän.
18 % vastaajista ilmoittaa olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Tämä määrä on noussut muutamalla prosentilla edellisestä kyselystä. Laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 9 % vastaajista. Näitä on myös enemmän kuin aikaisemmin. Myönteisenä muutoksena huomataan, että tupakointi on hieman vähentynyt, 16 % vastaa tupakoivansa päivittäin kun aiemmin tupakoitsijoiden määrä oli reilusti 20 %.
Kiusaaminen, häirintä ja sosiaaliset suhteet
Terveyskyselyssä ilmeni, että vähintään kerran viikossa koulukiusattuna Mertalassa on ollut hieman edellisvuotta vähemmän oppilaita, 8 %. Peräti 71 % vastanneista ilmoitti, ettei kiusaamiseen ole puututtu koulun aikuisten toimesta. Hälyttävän lukeman takana on osin koulussa näkymätön ns. hiljainen kiusaaminen netin tai tekstiviestien välityksellä. Mertalassa toista vuotta toimivan kiusaamisen vastaisen, KiVa–ohjelman avulla pyrimme ennaltaehkäisemään kiusaamista ja vastuuttamaan oppilaita omasta käyttäytymisestään toisia kohtaan.
Arjen rytmi on perheissä niin kiireinen, ettei yhteistä ateriaa syödä 63 % perheistä iltapäivisin tai ilta-aikaan. Ja surullista on huomata, että 10 %:lla oppilaista ei ole yhtään läheistä ystävää. Onko nykyinen viestintäkulttuuri tekstiviestein ja netin välityksellä osasyyllinen tähän?
Kokemus oppilashuollon tuesta
21 % vastaajista kokee avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta kokee 10 % vastaajista. Terveydenhoitajan ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsyn kokee vaikeaksi vain pieni osa vastanneista. Sitä vastoin koululääkärin (43 %) ja koulupsykologin (56 %) vastaanotolle pääsy koetaan vaikeaksi.
Kouluruokailu
Vuoden 2010 kouluterveyskyselyssä kysyttiin ensimmäisen kerran kouluruokailuun osallistumista. Peräti 18 % vastaajista ilmoitti jättävänsä koululounaan syömättä päivittäin. Aiempiin vuosiin verrattuna yhä useampi (45 %) jättää myös aamupalan syömättä arkiaamuisin. Terveellistä ateriaa ei pidä korvata makeisilla tai lapsille vahingollisilla energiajuomilla!
Koulutyön kuormittavuus
Lähes puolet (45 %) kyselyyn vastanneista oppilaista kokee koulutyön määrän liian suureksi. Vastanneista 32 %:lla on vaikeuksia suoriutua koulutyöstä ja 12% vastanneista kokee jopa koulu-uupumusta. Koulutyön kuormittavuus koetaan suurempana kuin aiemmissa kouluterveyskyselyissä.
Koettu terveys
Oppilaista 18 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Väsymystä kokee noin 17 % lähes päivittäin, niska- ja hartiakipuja on noin 12 %, päänsärkyä noin 11 %. Tuloksissa ei ole juurikaan muutosta vuodesta 2002 alkaen.
Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta on 19 prosentilla oppilaista. Tämä on lisääntynyt vähitellen vuodesta 2002 (13 %). Oppilaista 36 % ei tunne painoaan sopivaksi, tulos oli vuonna 2002 noin 45 %.
Myönteisesti esitettyjä indikaattoreita
Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 51 prosenttia oppilaista pitää koulunkäynnistä. Vastaava luku oli vuosituhannen alussa 11 prosenttiyksikköä pienempi. 59 prosenttia vastaajista kokee, että opettajat kohtelevat heitä oikeudenmukaisesti ja 79 prosenttia pitää luokan ilmapiiriä mielipiteen ilmaisua tukevana. Vastaajista 54 prosenttia ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen, luku on 6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2008. Tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet 2000-luvun alusta. Vuonna 2010 tupakoimattomia oli 75 prosenttia ja täysin raittiita 37 prosenttia. Vastaavat luvut olivat vuosituhannen alussa 58 ja 26 prosenttia. Hieman yli puolet, 53 prosenttia, syö aamupalan arkiaamuisin. Hyväksi mielialansa kokee 19 prosenttia, luku on 9 prosenttiyksikköä suurempi kuin 2000-luvun alussa.
Pohdinta
Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella valtaosa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Yleisimpiä oireita ovat niska-hartiaseudun kivut, päänsärky ja väsymys. Masentuneisuus on pysynyt yhtä yleisenä koko 2000–luvun. Masentuneisuutta on 13 % keskimäärin 8. ja 9. luokkien oppilailla. Mertalan koulussa masentuneisuusluvut ovat selvästi keskiarvoa suuremmat. Oireilua vähentää ja hyvinvointia ja oppimista edesauttavat säännöllinen arkirytmi, joka koostuu riittävästä levosta, hyvästä ravitsemuksesta ja säännöllisestä liikunnasta. Runsas ruutuaika vähentää riittävää yöunta, päivittäistä liikuntaa ja monesti monimutkaistaa lapsen ja nuoren sosiaalisia suhteita.
Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu jokaisen kodin ja koulun tehtävään. Koulun tulee jatkuvasti pyrkiä edistämään opiskelutaitojen vahvistumista ja opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa auttamista. Liian suuret vaatimukset ja liialliseksi koettu työmäärä aiheuttavat meissä kaikissa stressiä, psykosomaattisia oireita ja heikentävät opiskelumotivaatiota. Uudella lainsäädännöllä pyritään vahvistamaan oppilaan oikeutta saada oikea-aikaista ja oikealla tavalla mitoitettua tukea. Lain mukaan oppilaan tukimuotoja ovat lyhytaikainen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Parhaimmillaan terveyskyselyn tulosten käsittelyssä on tarkoitus päästä oppilashuoltotyössä yksilökeskeisestä korjaavasta työstä koko yhteisön hyvinvoinnin ennaltaehkäisevään kehittämiseen ja siinä meillä koulun ammatti-ihmisillä on suuri työ. Koko yhteisön hyvinvoinnin kehittämisellä päästään myös parempiin oppimistuloksiin.